Viisi vuotta sitten..

Niin moni asia oli toisin. En käynyt silloin vielä säännöllisesti töissä kesätöitä lukuunottamatta, vaan olin täysipäiväinen opiskelija. Silloin valmistuminen oli vuosien päässä oleva asia, en silloin uskaltanutkaan haaveilla kesämökistä, enkä tiennyt että jonain päivänä elämääni tulisi ihana pieni karvapallero nimeltä Milo. Keskityin täysillä opiskeluihini ja kuoro-ja blogiharrastukseen. Tuolloin ei ollut juurikaan varaa matkusteluun ja jos vaikkapa lempimerkilleni Samujille tuli uusi ihana mekko, en todellakaan voinut kävellä vain sisään liikkeeseen ostamaan sitä. Tuohon aikaan jokainen penni vielä laskettiin tarkkaan.


Tuunasin ja tein todella paljon vaatteita ja asusteita itse. Kaikissa näissä kuvissa (kahvikuppikuvaa lukuunottamatta) on jotain itse tekemääni – kukkakoru turkkilaisesta jugurttipurkista, kirjekuorilaukku vanhasta nahkatakista ja puupalasista, hapsupaita isosta trikoopalasta ja punottu toppi kahdesta vanhasta t-paidasta. Rakastan edelleen käsillä tekemistä, mutta viisi vuotta sitten opiskelijana aikaa askarteluihin oli huomattavasti enemmän kuin nykyisin.


Käytin paljon enemmän värejä ja tyylini oli tyttömäisempi ja leikkisämpi. Kukkamekkoja, värikkäitä vaatteita, erikoisiakin tyylikokeiluja ja rohkeaa värienkäyttöä. Käytin todella paljon mekkoja ja housuja hyvin harvoin, nykyään tilanne on päinvastainen. Olin vielä pitkätukkainen ja hiuksissani oli oma väri. Rakastin tehdä erilaisia kampauksia ja kaipaan edelleen aina toisinaan lettikampauksia ja pitkää poninhäntää..

Bloggaaminen oli hyvin erilaista. Kaupallisia postauksia ei ollut viisi vuotta sitten blogissani nähty vielä yhtäkään. Tuolloin kävin kyllä toisinaan pressipäivillä, sain joskus tuotelahjana esim. kosmetiikkaa ja osallistuin muistaakseni ensimmäiseen blogigaalaankin. Vaikka moni asia on bloggaamisessa muuttunut, niin innostus kauniiden hetkien tallentamiseen ja arjen estetiikkaan on säilynyt.


Olin vielä aika keskinkertainen valokuvaaja ja sitäkin surkeampi kirjoittaja. Monet blogitekstini olivat vain parin lauseen mittaisia, enkä oikeastaan koskaan kirjoittanut mistään syvällisemmistä aiheista. Valokuvaajana olin aika aloittelija, käytin kyllä järjestelmäkameraa ja ihan kohtuullisen hyvää objektiivia, mutten ymmärtänyt mitään aukoista, ISO-arvoista tai valotuksesta. Vaikka olen kehittynyt paljon kuvaajana, niin pystyn kuitenkin katselemaan monia viiden vuoden takaisia otoksia ilman myötähäpeää, päinvastoin.

Viisi vuotta – toisaalta niin lyhyt, mutta toisaalta ihan älyttömän pitkä aika. Minä olen muuttunut, ihmiset ympärilläni ovat muuttuneet ja koko maailmakin on muuttunut tässä ajassa. On hyvä huomata että kehitystäkin on tapahtunut, toivottavasti voin taas viiden vuoden päästä sanoa samoin. Muutos on aina väistämätöntä, kehitys valinnaista.

Related Post

3 comments on Viisi vuotta sitten..

  1. Kauniita, herkkiä, tunnelmallisia, harmoonisia kuvia. Istun kahvikuppi kädessäni, annan kyynelten tulla❤️

  2. Postauksen innoittamana selasin postauksiasi blogin alkuajoista lähtien. Valtavan kaunista ja inspiroivaa jo silloinkin, mutta oli ihana huomata tyylisi ja persoonasi kehitys vuosi vuodelta. Erityisesti jäivät mieleen juuri nuo itse tekemäsi asut ja asusteet – mitä yritteliäisyyttä! Samaa innostusta, luomisvoimaa ja pettämätöntä kauneudentajua sinussa yhä edelleen. Kiitos Viena!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *