Monthly Archives: December 2018

No Filter jouluspecial: Te kysyitte, me vastasimme


Mitä mieltä olemme salaliittoteorioista? Pystymmekö ystävinä puhumaan ihan kaikesta, vai ovatko jotkut aiheet ns. kiellettyjä ystävyydessämme? Entä millainen suhtautuminen meillä on nykyisin lestadiolaisuuteen?

Näihin kaikiin ja moniin muihinkin teitä askarruttaviin kysymyksiin vastaamme Artun kanssa melkein tunnin mittaisessa jouluspecial-jaksossa. Joulupyhät ovatkin mitä mainiointa aikaa podcastien kuunteluun – jos olet jo kuunnellut kaikki No filterin jaksot läpi moneen kertaan, tässä lisäsuosituksia:

-Kaverin puolesta kyselen. Varmasti Suomen hauskin podcast! Lisäksi karmaisevan pahat kysymykset toimivat hyvinä keskustelunavauksina vaikkapa joulupöydässä, jos haluaa välttää kiusaannuttavaa hiljaisuutta sukulaisten kesken.
-Mamma rimpuilee podcast. Vaikka vanhemmuuteen liittyvät aiheet eivät ole itselleni kovin ajankohtaisia juuri nyt, niin Laura ja vieraansa puhuvat perhe-elämästä niin hauskalla ja kuitenkin kiinnostavalla tavalla, että jopa minä olen joutunut tämän podin koukkuun.
-Afterwork. Jennin, Riinan ja Petran jutustelut tarjoavat aina hyvää viihdykettä.

Mitä podcasteja sinä kuuntelet?

Näiden terveisten myötä niin No Filter kuin omatkin sosiaalisen median kanavani hiljenevät joululomalle. Ihanaa joulun aikaa teille kaikille! 

Kuusi yötä jouluun

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia & Earth Control

napostelutaatelit
Näinhän siinä kävi, että tulin kipeäksi viikko ennen lomaa. Kroppa haluaisi jo luovuttaa, mutta kun ei vaan pysty. Tänään ja huomenna olisi vielä konsertit ja moni muukin pakollinen työ odottelee vielä tekijäänsä. Sen sijaan että nyt valmistautuisin tulevaan lomaan ja olisin keittiössä pullantuoksuisena ja pirteänä kehittelemässä ihania uusia reseptejä tämän vuoden vegaanisen joulumenumme jatkoksi, makaankin sängyn pohjalla, vedän erilaisia troppeja, hoidan hampaat irvessä niitä pakollisia työjuttuja ja yritän tsempata iltaa kohden, jotta selviäisin kuoroni konsertista. Onneksi jännitys aina antaa vähän energiaa.

Kun flunssalle ei nyt voi mitään, yritän lohduttaa itseäni pienimmilläkin ilonaiheilla:

1) Toiveeni valkoisesta joulusta toteutui, meillä on lunta!
2) Töitä on enää 4 päivää jäljellä. Sitten saa ainakin sairastaa rauhassa..
3) Earth Controlin napostelutaatelit ovat kokoajan käden ulottuvilla. Tekee sairaana olosta huomattavasti siedettävämpää.

Kuusi yötä jouluun - itsetehty glögi ja napostelutaateleita

Olen ennenkin hehkuttanut Earth Controlin taatelisnackseja – näitä meillä menee vähintään pussillinen viikossa. Molemmat, sekä poikaystäväni että minä rakastamme napostelua, mutta karkkeja ja sipsejä yritämme vältellä. Maustetut taatelit auttavat makeannälkään ja aiheuttavat vakavaa riippuvuutta. Oma suosikkini on edelleen lakutaateli, mutta myös uutuuksista salty caramel ja coconut ovat kutkuttavan hyviä. Olen lopullisesti jättänyt hyvästit konvehdeille, meidän jouluun kuuluvat nykyään taatelit!

Earth Controlin fb-sivuilta löytyy myös paljon ihania jouluisia reseptejä ja vinkkejä, miten näitä taateleita voi käyttää leivonnassa – miltä kuulostaa esimerkiksi Salty Caramel-taatelikakku? Ohje ei tosin sovi minulle, sillä todennäköisesti syön taatelit ennen kuin pääsen leivontahommiin.

huom. kuvan suklaa-lakritsi-mantelit eivät ole vegaanisia, sillä niissä on maitojauhetta.

Naposteluhetkien kaveriksi suosittelen höyryävää kupillista kuumaa, mausteista omenajuomaa jota vaaleaksi glögiksikin jotkut kutsuvat. Meillä tuli puutarhamökiltämme hurja omenasato tänä vuonna, ja suurin osa omenoista on mehuna pakastimessa. Siispä meillä onkin juotu kuumaa omenajuomaa läpi syksyn – kardemummalla, tähtianiksella ja kanelitangoilla siitä saa jouluisen version.

Mausteinen omenajuoma

1 litra luomuomenamehua
1-2 kanelitankoa
n. 10 neilikkaa
1 raastettu appelsiinin kuori
Pala inkivääriä, tähtianista ja kardemumman siemeniä

Lämmitä mehu kattilassa. Lisää kaikki mausteet, lisäksi voit pilkkoa omenanpaloja mukaan mehun sekaan. Anna makujen uutua juomaan matalalla lämmöllä 15-30 minuutin ajan tai jopa kauemmin. Itse en kaipaa tähän lisämakeutusta, mutta halutessasi voit makeuttaa vaikka hunajalla. Siivilöi mausteet pois ennen tarjoilua.

Asuntohaaveita

asuntohaaveita
Olen ollut jo pitkään onnellinen vuokralla asuja. Olen onnistunut jo vuosien ajana löytämään ihania vuokra-asuntoja hyvältä paikalta kohtuuhintaan. Vuokralla asuminen on mielestäni helppoa ja vaivatonta. Pankin kanssa naimisiinmeno ei ole houkutellut, etenkin kun tällä Helsingin kantakaupungissa asuntojen hinnat ovat mitä ovat. Jos tämä oma asuntoni olisi myynnissä, minulla ei olisi varaa ostaa sitä. Siksi vuokralla asuminen on ollut minulle oikeastaan melkein ainoa vaihtoehto: en haluaisi muuttaa pois täältä Ullanlinna-Punavuori-akselilta enkä haluaisi muuttaa minipieneen yksiöön. Ja minun budjetillani ei tällä alueella olisi oikein kuin niihin minipieniin varaa.


Jokin on muuttunut kuitenkin viime aikoina ajattelutavassani. Ehkä se, että olen viettänyt paljon aikaa poikaystäväni kotona Töölössä ja huomannut ettei täälläkään ole hassumpaa, joten elämää on siis Punavuoren ulkopuolellakin. (Tiedän, kuulostan naurettavalta. Mutta olen asunut näillä huudeilla jo 8 vuotta, ja tästä alueesta on tullut mulle koti.) Ehkä se, että nykyisin minulla on se pieni ihana siirtolapuutarhapalsta ja mietin usein, ettei haittasi asua vähän lähempänä sitä. Ehkä tämä kolmikymppisyys on tuonut mukanaan myös vähän sellaisen ajattelua, ettei sitoutuminen asuntolainan muodossa olisikaan yhtään huono idea.


Olen toiminnan nainen, eli kun saan mielestäni hyvän idean, en jää kotiin makoilemaan. Niimpä nyt ollaan siinä tilanteessa, että minulla on lainalupaus ja oikotielle on laitettu asuntovahti. Yhdessä näytössäkin olen käynyt. Toistaiseksi tuntuu siltä, ettei markkinoilla ole oikein mitään kiinnostavaa ja jos on, ne menevät ennen kuin ehdin edes soittaa välittäjälle. Olen alkanut jo vähän epäillä, että sopiiko tämä asunnon ostaminen minulle ollenkaan – tässä kun tarvittaisiin kärsivällisyyttä ja lisäksi pitäisi olla valmis tekemään päätöksiä nopeasti, jos kiinnostava kohde tulee vastaan. Vaikka toki olen jo tottunut ajatukseen että tämä asunto ei tule vielä välttämättä olemaan juuri se unelmieni asunto, en haluaisi muuttaa mihinkään, mikä tuntuu liian kompromissilta. Vaikka olen valmis muuttamaan pois näiltä kotikulmiltani, niin tietyistä asioista en haluaisi tinkiä: olisi kiva jos asunto olisi kantakaupungin eli ratikkareittien varrella, vastike olisi maltillinen ja yhtiössä olisivat asiat suhteellisen hyvässä kunnossa (ei isoja remontteja lähinäköpiiriin, kiitos). Lisäksi asunnon pitäisi olla valoisa – en voisi tehdä töitäni jossain pimeässä luolassa.


Voi olla, että puolen vuoden päästä olen luovuttanut näiden haaveiden suhteen ja päättänyt jatkaa onnellisena vuokra-asumista. Tai ehkä käykin niin, että se the koti tulee vastaan ja kohta suunnittelenkin jo remppaa ja sisustusta uuteen asuntoon. Ken tietää – nyt ei auta kuin vain uskoa siihen, että asiat järjestyvät ja jossain tuolla on se oikea minua varten. Vertaistuki ei kuitenkaan haittasi: onko siellä ruudun toisella puolella ketään, joka käy tai on käynyt samoja tuntemuksia läpi asunnonostopuuhissa?

Kuvat nykyisestä ja vanhasta asunnostani.