Arjen taikaa remontin keskellä

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia
Arjen taikaa remontin keskellä - iittalan taika siimes

Tämä kevät on ollut aika rankka. En halua enkä jaksa valitella enää töiden määrää tai kunnon loman puuttumista, yritän vain keskittää ajatukset nykytilanteeseen ja mennä eteenpäin päivä kerrallaan. Työni luonteeseen kuuluu se, että hommat kasaantuvat kevään ja vuoden loppuun, ja tilanteeseen ei oikein ole mitään yhtä ratkaisua: yrittäjänä on pakko tehdä töitä silloin kun töitä on. Erityisen rankan kokonaisuudesta on tehnyt ehkä se, että samaan aikaan on ollut tämä remontti ja asuminen väliaikaisesti alle 30 neliön yksiössä, jota ei ole tarkoitettu kahdelle ihmiselle, etenkään kun toinen meistä työskentelee kotoa käsin. Vaikka olen pärjännyt hienosti hyvin pienellä tavaramäärällä, on siinäkin omat hankaluutensa, kun 80% omaisuudesta on pahvilaatikoissa varastossa kolmen kuukauden ajan.

Olen myös sellainen ihminen, joka saa aikaan eniten ja on tehokkaimmillaan juuri pahimman kiireen keskellä. Kiire on siis tuottavuuden kannalta hyvä, mutta oman hyvinvoinnin kannalta vähän huono. Tajusin vastikään, että en ole aikataulutetun arkeni keskellä vähän unohtanut itseni. Jossain vaiheessa tanssitunteja oli jäänyt töiden takia väliin niin monta, etten kehdannut enää ilmestyä kompuroimaan tunnille. Yhtäkkiä edellisestä kampaajakäynnistä onkin kulunut yli puoli vuotta, samoin kasvohoidosta. Syöminenkin on ollut vähän huonolla tololla, välillä se on unohtunut kokonaan. Talven hämyssä siihen ei kiinnittänyt niin paljon huomiota, mutta kevätaurinko on tuonut karun todellisuuden silmien eteen: nyt pitäisi kiinnittää vähän huomiota myös omaan väsähtäneeseen olemukseeni.


Siispä varasin ajan kampaajalle, ostin salikortin kesäksi ja viime viikolla katoin pöydän oman elämäni päähenkilölle, eli itselleni. Ostin kaupasta valmiina saatavia lempiherkkujani eli hedelmiä, kukkasalaattia, mansikoita (olivat oikeasti maukkaita!), tuoremehua ja cold brew-kahvia. Hain kukkakaupasta kimpun kuivattua, ihanasti tuoksuvaa laventelia, tuoreita kukkia kun tuonne ei kannata vielä viedä. Raivasin rempan ja kaaoksen keskelle pienen kauniin nurkan ja laitoin pöydän koreaksi ihan vain minua varten. Nämä kuvat otettuani istuin parikymmentä minuuttia pöydän ääressä, hörpin kahvia ja mietin, miten muutaman viikon päästä tämä tilanne olisi todellinen. Kohta saan kattaa aamiaisen tuolle pöydälle, ikkunan viereen ihan päivittäin. Ihan kohta kevätkiireet helpottavat, ja alkaa leppoisampi kesäaika.


Ihastuin Klaus Haapaniemen Taika-astiasarjaan lukioikäisenä, ja joku noissa taianomaisissa kuvioissa kiehtoo edelleen (enemmän historiastani Taika-sarjan kanssa voi lukea täältä). Tänä keväänä ilmestyneiden, uusien Taika Siimes-astioiden kuviot ja väritykset tuntuvat raikkailta ja tuovat mieleen ne hetket, kun lapsuudessa pöytä katettiin ensimmäistä kertaa ulos . Siimes-astiat sopivat ihanasti yhteen uusimman tori-löytöni, vaalean puisen klaffipöydän kanssa. Intoilen jo nyt tuosta valosta, joka tulevaan ruokasaliini (eli olohuoneeseen) tulvii – vaikka tämä remppa-aika on ollut rankkaa, niin minulla on vahva fiilis siitä että lopussa kiitos seisoo.

En tiedä tullaanko tällaista kattausta näkemään enää, sillä pöydästä saattaa tulla tulevaisuudessa vähän tummempi ja astiat saattavat päätyä siirtolapuutarhamökille – odotan jo sitä, että saan tehdä satumaisia kahvikattauksia omenapuiden alle. Nyt nämä siimekset saivat kuitenkin tuoda taikaa minun arkiseen lounashetkeeni, antaa tälle työn raskaan raatajalle pienen lupauksen tulevasta, vähän stressittömämmästä arjesta. Sellaisesta, missä olisi aikaa ajatella omaakin hyvinvointia vähän enemmän.

Iiittalan Taika Siimes-astiat saatu osana Iittalan vuosiyhteistyötä.