All posts by Viena

Täydelliset kesäjuhlat puutarhalla


Kaikki ehkä lähti siitä, kun löysin Tori.fi:stä täydellisen, Downton Abbey-henkisen rottinkikaluston puutarhamökille. Rakastan tuota 1920-luvun englantilaiskartanon elämästä kertovaa sarjaa, enkä vähiten sen visuaalisuuden vuoksi (DA tulee parhaillaan uusintana Yle Areenasta!), parantumattomalle esteetikolle koko sarja on ihanaa silmänruokaa. Päätimme sarjan innoittamina pikkusiskojeni kanssa järjestämään aika spontaanisti kesäjuhlat pienellä panostuksella: emme lähteneet täysin larppaamaan 20-lukua, mutta ilmoitimme vieraille että pukukoodina on vaalean ja pellavan väriset vaatteet.    Muuten juhlat järjestettiin rennosti nyyttärimeiningillä, ilman palvelijoita tai pönötystä.

Juhlapäivästä tuli täydellinen: sää oli kuin morsian, kaikki näytti älyttömän kauniilta ja välillä tuntui kuin olisi leijaillut jossain elokuvassa. Oli hauska huomata, miten palstan ohi kulkevat ihmiset hidastivat meidän puutarhan kohdalla ja monien suut kääntyivät hymyyn juhlaväkeä katsellessa. Jonkun mielestä tällainen larppaus voi olla hassua tai typerää, mutta minä olin onnessani koko päivän, aamusta iltaan. Tästä lähtien haluan järjestää kaikki puutarhajuhlat teemajuhlina, niin ihana mieli jäi näistä karkeloista.


Nyyttärijuhlien ei tarvitse tarkoittaa aina sipsi-ja karkkipusseja tai muovikääreistä tarjottuja ruokia, aikuiset ihmiset osaavat kyllä tuoda juhliin muutakin. Tein itse juhliin etukäteen vadelmakakun, ja muut vieraat toivat kaiken muun. Tarjolla oli täytettyjä hapanjuurileipäsiä, kesäsalaattia, sienipiirakkaa, croissantteja, hedelmiä, itsetehtyä sangriaa ja kaikenmoisia muita herkkuja. Vieraiden avustuksella ja pienellä vaivannäöllä kaikista tarjoiluista saatiin täydellisesti visuaaliseen teemaan sopivat, viinipulloja myöten. Koska tavallisia astioita ei ollut tarpeeksi kaikille, söimme kertakäyttöastioilta, mutta siitä halusin pitää kiinni, että jokaiselle vieraalle riittää oikea lasi. Oli myös ihanaa, kun oman puutarhan antimia pystyi jo hyödyntämään hyvin tarjoiluissa: vadelmat, salaatinlehdet, sipulit ja yrtit haettiin suoraan kasvimaalta pöytään. Seuraavissa juhlissa tarjoillaan ehkä jo oman maan tomaattejakin!


Juhlapäivä kului pääosin syöden, juoden ja jutellen, ainoana varsinaisena ohjelmanumerona oli “kukkia ja roseeta”-kierros, jossa esittelin vieraille puutarhaa ja sen kukkaloistoa samalla, kun siemailimme kylmää roseeta (toki myös ryhmäkuvan otto oli ohjelmanumero sinänsä!). Vielä vuosi sitten en tiennyt puutarhanhoidosta juuri mitään, mutta nyt osasin jo kertoa monien kukkien nimet ja paljon muutakin palstan kasveista. Edelleen on paljon opittavaa, mutta pikkuhiljaa tästä puutarhaelämästä tulee tutumpaa ja tutumpaa. Naapurit, omat vanhemmat ja muut puutarhurointiin hurahtaneet ystävät ovat olleet isona apuna, antaneet vinkkejä ja neuvoja, joita ilman tämäkin palsta olisi varmaan jo kuollut pystyyn.



Kun hankimme tämän siirtolapuutarhapalstan, olin onneni kukkuloilla, mutta en ehkä siltikään osannut aavistaa miten ihanaa tämä kaikki tulisi olemaan. Ei pelkästään nämä juhlat, vaan myös ihan arkisetkin hetket mökillä. Hellepäivän vilvoittelut sadettajan alla, riippumatossa makoilu, vadelmanpoiminta sateessa, rikkaruohojen kitkemiset auringon jo laskiessa ja aamukahvit pihakeinussa. Onhan tässä työtäkin ja joka päivä ei innosta lähteä palstalle hommiin, mutta joka kerta olen lähtenyt sieltä kotiin onnellisena. Katsotaan milloin innostus hiipuu – voi hyvin ollakin, ettei koskaan.



Kiitos vielä kaikille vieraille ihanista kesäjuhlista – otetaan pian uusiksi, uudella teemalla!

 

 

 

Kuvat: Minä ja Jenni Häyrinen / Liemessä

Mökin piilossa olleet helmet

Kaupallinen yhteistyö: Iittala & Asennemedia


Kun omistaa pienen ränsistyneen mökkiparan jossa kaikki on rempallaan, joutuu opetella sietämään keskeneräisyyttä. Lattia on vino, nurkissa on ötököitä ja kalusteet ovat kaikki vähän sinne päin. Mökin suhteen on päätetty jo kauan sitten, ettei sitä kannata remontoida vaan se tullaan purkamaan jossain vaiheessa, ei kuitenkaan vielä pariin vuoteen. Niimpä se saa olla viimeiset elinvuotensa sellainen kuin se on, vähän rapistunut ja vino. Ja minä teen kuitenkin parhaani, että kaiken tämän keskellä täällä voisi kuitenkin viihtyä silloin, kun mökillä ollaan.

Vanhan ja kulahtaneen keskellä on turha pyrkiä minimalismiin, täällä kaikki saa olla runsasta ja värikästä. Kaikki eivät aina soinnu yhteen täydellisesti, eikä tarvikaan – eiväthän asiat mene täydellisesti elämässä muutenkaan. Silmä tottuu yllättävän nopeasti ja toisinaan voi käydä niinkin, että jokin paikka jolle ei ole aiemmin oikein antanut arvoa, alkaakin yhtäkkiä näyttää yllättävän potentiaaliselta. Tällä viikolla laitoin kuntoon kaksi mökiltä löytyvää ihanaa paikkaa, jotka eivät ole aiemmin päässeet oikein kunnolla käyttöön.


Mökin kuisti on yksi niistä paikoista, joka on viime aikoina toiminut lähinnä vain ohikulkupaikkana ja varastona: siellä säilytetään ulkokalusteiden päällisiä, aurinkovarjoja ja pehmusteita sekä kaikenlaista muuta sälää. Päätin vihdoin raivata ja siivota kuistin, tehdä sinne tilaa ihan vain olemiselle. Kuistilta on nimittäin täydelliset näkymät ikkunoiden läpi puutarhaan ja siellä on myös koko mökin ihanin valo. Tuon pöydän äärelle kattaa aamukahvit tai lounaan oikein mielellään, etenkin sellaisina päivinä, kun ulkona sataa tai on muuten vain koleampaa.

Kuistin kattauksessa kuoseja ja värejä sekoitetaan iloisesti yhteen: kirpparilta löytyneen pöytäliinan ja maljakon kaverina ovat Klaus Haapaniemen suunnittelemaa Taika Siimes-sarjaa, vaaleanpunaista Teemaa, Teema Tiimi-kulho ja Essence-laseja. Salaattiottimet ovat  Iittalan Citterio 98-astiasarjaa ja tuo ruusukultainen väri on syksyn 2019 uutuus, joka tulee kauppoihin vasta syksyllä.


Toinen enemmän piilossa ollut helmi on mökkipihan perältä löytyvä pesukatos. Se ei ole ollut ennen tätä viikkoa käytössä lainkaan, sillä en ole jotenkin löytänyt sille mitään järkevää käyttötarkoitusta. Olen säilyttänyt pesukatoksessa istutusämpäreitä ja -ruukkuja ja käynyt siellä toisinaan lähinnä pesemässä multaisia käsiä, mutta muuten se on tönöttänyt tyhjän panttina mökkipihan nurkassa. Mökin sisällehän tulee juokseva vesi ja tiskaushommat sujuvat yleensä siellä, mutta mökin hana on sellainen onneton pieni vessanhana, josta vettä tulee hitaasti ja huonolla paineella, eikä pienen hanan alle mahdu kunnolla huuhtelemaan astioita. Nyt tuntuu melkein hassulta, että miksi en tajunnut siivota tätä pesukatosta tiskipaikaksi aiemmin? Kyllähän kuka tahansa tiskaa kuumana kesäpäivänä astioita mielummin vehreyden keskellä raikkaassa ilmassa, kuin pimeässä mökissä.


Tiskipöydältä löytyvät Iittala-tuotteet:

Teema-mukit ja lautaset (vaaleanpunaiset Teema-lautaset ovat sopivasti alennuksessa)
Kastehelmi-keittiöpyyhe
Taika Siimes-lautaset ja kahvikupit
Teema Tiimi-riisikulho ja keittokulho
Essence-punaviinilasit

No Filter: kesäextroja ja lomaa


Pitkästä aikaa No Filter-podcastin kuulumisia täällä blogin puolella!

Ensinnäkin, on ihan uskomatonta että ollaan jo vuosi (!) jaksettu pölistä Artun kanssa mikrofoneille kerran viikkoon (muutamia lomataukoja lukuunottamatta). No Filter-jaksoja on nyt julkaistu jo yhteensä 51 kappaletta, mikä on ihan älytön määrä! Podcastin tekeminen on ihanaa, kamalaa, ärsyttävää, hauskaa, opettavaista ja väsyttävää. Vaikka välillä iskee älytön häpeä että mitä sitä on tullutkaan suollettua suustaan, niin olen silti äärettömän iloinen että olen lähtenyt mukaan tähän projektiin. Vaikka pidän älyttömästi kuvaamisesta, niin kyllä se on vain hienoa päästä ilmaisemaan itseään ja ajatuksiaan omalla äänellään! On ollut myös kiinnostavaa huomata, että podcast-jaksot herättävät mielipiteitä paljon herkemmin kuin vaikkapa blogipostaukset, ja palautetta on tullut läpi vuoden runsaasti, niin hyvää kuin pahaa. Eniten innostun aina silloin, kun joku jakso kirvoittaa oikein kunnon keskustelut, joko somessa tai kasvotusten.


Toiseksi, olemme nyt kesäkuun ajan julkaisseet ns. kesäspecial-jaksoja, enkä osaa sanoa mitä niissä on ollut nyt niin spesiaalia, mutta ainakin ne tarjoavat muutamia vinkkejä ja ideoita kaikenlaisiin kesätekemisiin. Jos siis kaipailet vinkkejä Suomimatkailuun tai olet vailla tekemistä Helsingissä, niin molempiin löytyy ratkaisuja linkkien takaa löytyvistä jaksoista. Uusimmassa jaksossa (joka löytyy postauksen lopusta) puhutaan taas festareista, joihin mekin olemme tänä kesällä oikein urakalla osallistumassa. Tulkaa siis nykäisemään hihasta jos tulette vastaan Ruississa, Bättre Folkissa tai Flowssa!

Kolmanneksi, No Filter jää tämän jakson myötä kesälomalle. Studio hiljenee kokonaan heinäkuuksi ja palaamme asiaan elokuun loppupuolella – puolitoista kuukautta on sopivan mittainen aika miettiä uusia juonia ja kuvioita kuulijoiden (ja itsensä) päänmenoksi. Selvää on ainakin se, että homma jatkuu – syksyllä nähdään miten!