All posts by Viena

Vallettan kapeilla kujilla

valletta

Terveisiä Maltan auringosta! Pelkäsin etukäteen että lokakuun loppu ei enää olisi täällä kovin lämmin, ja etukäteen uskalsin odottaa jotain Suomen kesän tyyppistä ilmastoa. Pelko osottautui turhaksi, sillä kotonapäin kesä ei muistaakseni ole koskaan ollut näin lämmin! Täällä unirytmi on muuttunut itsestään luonnolliseksi: herään yleensä auringonnousun aikaan, päivät vietetään ulkona ja illan pimetessä alkaakin jo väsyttää – olen jo parina iltana simahtanut sohvalle aktiivisen päivän päätteeksi. Harmi että aktiivisuuskello jäi kotiin, kilometrejä on tullut jalan varmaan kolme kertaa tavoitemäärääni enemmän joka päivä.

Vaikka tuntuu siltä, että suurin osa lomasta on vietetty kuivan maaperän sijaan vesillä, niin Maltalta löytyy rantojen lisäksi myös kaunista kaupunkimiljöötä. Pääkaupunki Valletta on ihanan idyllinen kivitalokaupunki, jossa ihastuttavat pienet kapeat kujat ja värikkäät parvekkeet. Valletasta löytyy kivasti ravintoloita, kahviloita ja parhaat kulkuyhteydet kaikkialle saaren muihin osiin. Nyt jälkikäteen ajateltuna tämä olisi ollut varmasti paras paikka majoittumiseenkin – nyt majapaikkamme sijaitsee viereisessä kaupungissa Sliemassa.

Kuvissa näkyvä punainen mekko on muuten lainassa ystävältäni Jenniltä – kesämekoille tulee kotosuomessa sen verran vähän käyttökertoja vuosittain, että olisi turhaa ostaa uusia vain yhtä tai kahta lomamatkaa varten. Meillä kaikilla on vaatteita jo muutenkin liikaa, mielestäni lainaamiskulttuuria pitäisi harrastaa enemmänkin! Kaikkea ei tarvitse omistaa.


Viiden päivän jälkeen voin sanoa, että Malta on ollut todella positiivinen yllätys – onneksi lähtö kotiin on vasta sunnuntai-iltana. Millaisia kokemuksia teillä on Maltasta?

Keittiön uusi valaisin

Keittiön uusi valaisin - Tapio Wirkkalan WIR-85

Kaupallinen yhteistyö, Airam

Asiolla on tapana järjestyä ajan kanssa, sanovat viisaat. Näin uskon itsekin, myös kodinlaittamispuuhissa. Verkkaisuus on sisustusfilosofiani ytimessä: harkitsen jokaista hankintaa niin pitkään kuin mahdollista, pohdin erilaisten huonejärjestysten mahdollisuuksia moneen kertaan, vältän hötkyilyä ja hätäostoksia. Kodissani keittiö on hyvä esimerkki siitä, miten oikeanlainen tunnelma on syntynyt juurikin hitaasti pala palalta – kun muutin tänne, ei minulla ollut aavistustakaan siitä, millainen huoneesta loppupeleissä tulisi. En olisi hankkinut tummanruskeaa puupöytää itse, mutta se päätyi luokseni ystävän kautta. Jenniltä pitkäaikaislainassa oleva lipasto oli tarkoitus laittaa olohuoneeseen, mutta kun se nostettiin ensin keittiöön, tuntui kuin sen paikka olisi ollut aina siinä. Viime viikolla asensin Airamilta saamani uuden valaisimen kokeilumielessä keittiöön ja sehän sopi sinne kuin nakutettu. Näin ne tavarat löytävät paikkansa.

Olen usein miettinyt, miten jotkut suunnittelijat ovat onnistuneet luomaan jo vuosikymmeniä sitten jotain sellaista, mikä on edelleen hyvin ajankohtaista ja kiinnostavaa. Airam toi tänä syksynä uudelleen tuotantoon Tapio Wirkkalan v. 59 suunnitteleman WIR-lampun, joka on hyvä esimerkki loistavasta suunnittelusta. Aikoinaan se oli välittömästi kansainvälinen menestys ja nyt 2017 sama valaisin valittiiin Habitaressa messujen ilmiöksi. WIR-85-lampussa yhdistyy vanha ajaton suunnittelu ja nykypäivän teknologia: led-valaisimessa  on himmennin ja valo on puhtaan valkoista. Siihen voi yhdistää myös Wirkkalan suunnitteleman lasikuvun, joita löytyy kahden eri muotoisena ja kolmessa eri värissä. Itse ihastuin hiekanväriseen lasiin, maanläheisillä sävyillä ei voi vaan mennä pieleen.


Uusi valaisin sitoo nyt keittiön sisustuksen täydellisesti yhteen – kaikki kalusteet ja esineet ovat nyt oikealla tavalla balanssissa. Juuri nyt en muuttaisi keittiössä mitään.

Mitä mieltä olet Wirkkalan valaisimista?

Sinne missä on lämmin

Viime vuonna ensimmäistä kertaa elämässäni tein sen, mistä olin haaveillut todella pitkään: matkustin jonnekin lämpimään keskellä kylmintä ja pimeintä talvea. Aurinkoterapia teki tehtävänsä ja tuntui, että ilman Balin-matkaa en olisi varmaan selvinnyt viime talvesta, joka oli muutoksentäyteinen ja rankka muutenkin. Päätin tuon reissun jälkeen, että vastedes joka talvi aion käyttää siivun palkastani siihen, että pääsen aurinkoon.

Olisi tietenkin täydellistä päästä taas vuodenvaihteessa kolmeksi viikoksi Indonesiaan tai muualle Aasiaan, mutta niin pitkän ja kauas suuntautuvan matkan järjestäminen on ainakin minulle vähän hankalaa. Vaikka yrittäjänä aikatauluni ovat suhteellisen vapaat, monet asiat sitovat minut tänne Helsinkiin ja viime vuonna jouduin reissumme vuoksi muun muassa perumaan osaltani sovittuja keikkoja ja harjoituksia – samoin vaikka joulua ja vuodenvaihdetta oli ihana juhlia tropiikissa ystävien keskellä, niin kaipasin myös perhettäni ja perinteistä joulunviettoa. Päätin siis tänä vuonna järjestellä lomani toisin: lokakuussa viikko ja helmikuussa toinen. Perinteiset syys-ja hiihtolomat.

Nyt istun lentokentällä kirjoittamassa tätä juttua ja tuntuu ettei loma olisi voinut tulla parempaan saumaan. Sää ei ole Helsingissä varsinaisesti hellinyt viime aikoina ja töiden ja opiskelujen kannalta breikki tulee juuri sopivasti ennen loppuvuoden hässäkkää. Kohteelta en odota juuri muuta kuin sopivasti lämpöä, aurinkoa ja rentoa oleilua – parasta ja jännnittävintä tässä matkassa on se, että pääsen viettämään sitä erään huipputyypin seurassa. Tämä on ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatkamme: tällaisiin reissuihin latautuu aina paljon odotusta, jännitystä ja ehkä vähän pelkoakin. Toivotaan että takaisin tullaan entistäkin onnellisempina!


Arvaatko minne olemme matkalla? Kohde on pieni saari Euroopassa, valtion nimessä on viisi kirjainta. Vinkki: Postauksen kuvat eivät liity kohteeseen – ne on otettu viime kesänä varsin eksoottisessa lähiössä nimeltä Tapiola.

Kuvat: @omarelmrabt