category: finnish design

Keittiön uusi valaisin

Keittiön uusi valaisin - Tapio Wirkkalan WIR-85

Kaupallinen yhteistyö, Airam

Asiolla on tapana järjestyä ajan kanssa, sanovat viisaat. Näin uskon itsekin, myös kodinlaittamispuuhissa. Verkkaisuus on sisustusfilosofiani ytimessä: harkitsen jokaista hankintaa niin pitkään kuin mahdollista, pohdin erilaisten huonejärjestysten mahdollisuuksia moneen kertaan, vältän hötkyilyä ja hätäostoksia. Kodissani keittiö on hyvä esimerkki siitä, miten oikeanlainen tunnelma on syntynyt juurikin hitaasti pala palalta – kun muutin tänne, ei minulla ollut aavistustakaan siitä, millainen huoneesta loppupeleissä tulisi. En olisi hankkinut tummanruskeaa puupöytää itse, mutta se päätyi luokseni ystävän kautta. Jenniltä pitkäaikaislainassa oleva lipasto oli tarkoitus laittaa olohuoneeseen, mutta kun se nostettiin ensin keittiöön, tuntui kuin sen paikka olisi ollut aina siinä. Viime viikolla asensin Airamilta saamani uuden valaisimen kokeilumielessä keittiöön ja sehän sopi sinne kuin nakutettu. Näin ne tavarat löytävät paikkansa.

Olen usein miettinyt, miten jotkut suunnittelijat ovat onnistuneet luomaan jo vuosikymmeniä sitten jotain sellaista, mikä on edelleen hyvin ajankohtaista ja kiinnostavaa. Airam toi tänä syksynä uudelleen tuotantoon Tapio Wirkkalan v. 59 suunnitteleman WIR-lampun, joka on hyvä esimerkki loistavasta suunnittelusta. Aikoinaan se oli välittömästi kansainvälinen menestys ja nyt 2017 sama valaisin valittiiin Habitaressa messujen ilmiöksi. WIR-85-lampussa yhdistyy vanha ajaton suunnittelu ja nykypäivän teknologia: led-valaisimessa  on himmennin ja valo on puhtaan valkoista. Siihen voi yhdistää myös Wirkkalan suunnitteleman lasikuvun, joita löytyy kahden eri muotoisena ja kolmessa eri värissä. Itse ihastuin hiekanväriseen lasiin, maanläheisillä sävyillä ei voi vaan mennä pieleen.


Uusi valaisin sitoo nyt keittiön sisustuksen täydellisesti yhteen – kaikki kalusteet ja esineet ovat nyt oikealla tavalla balanssissa. Juuri nyt en muuttaisi keittiössä mitään.

Mitä mieltä olet Wirkkalan valaisimista?

Harmonian ainekset


Kaupallinen yhteistyö, Iittala & Asennemedia

Kynttilä-vuodenaika on alkanut. Päivän pituus on nyt 12 tuntia ja se lyhenee kokoajan – siksi tekeekin mieli sytyttää kynttilät aamiaisellakin, fiilistellä hämärää. Yhä useampana iltana jään myös mielummin kotiin kuin lähden ulos, viltti houkuttelee enemmän kuin yölliset riennot. Kesän aikana hyllyissä pölyttyneet kirjat ovat taas ahkerassa lukukäytössä ja teetä kuluu vähintään yksi paketti viikossa. Mieli on virittäytynyt tunnelmointi-taajuudelle – tämä on kai nyt sitä hyggeilyä.

harmonian ainekset

Miten syntyy harmoninen ja viihtyisä tunnelma kotiin? Itselleni tärkeimpiä harmonian aineksia ovat oikeanlainen valaistus, siisteys, visuaalisesti kaunis ympäristö ja tunnelmallinen musiikki. Kun ympärilläni on siistiä ja tavarat ovat paikoillaan, on helpompi ajatella ja olla. Sisustuksessa suosin rauhoittavia elementtejä, kuten maanläheisiä sävyjä, luonnonmateriaaleja ja viherkasveja. Tunnelma viimeistellään aina valaistuksella ja musiikilla – yksinkertaisimmillaan sytyttämällä kynttilät ja valitsemalla spotifysta fiilikseen sopiva soittolista. Vaikka hygge onkin sanana ärsyttävä, se sopii täydellisen hyvin kuvaamaan tätä syystunnelmointia:

“Näinä poliittisten myllerrysten aikoina ajatus ulkopuolisen maailman sulkemisesta ulkopuolelle ja käpertymisestä jonnekin kodikkaaseen paikkaan rakkaimpien kanssa on erityisen houkutteleva. Sisustamisen näkökulmasta hygge on luokseenkutsuvan, viihtyisän ympäristön luomista. Pehmeää valaistusta, pyöreämuotoisia huonekaluja ja erilaisia pintoja.”

(Charlotte Abrahams, “Hygge: A Celebration of Simple Pleasures”)

Iittala on tuonut valikoimiinsa tänä syksynä mm. Alvar Aalto-uutuuksia ja rakastetut Nappulat teräksisenä. Rakastuin yllättäen erityisesti kauniisiin ruusukultaisiin Aalto-vateihin ja sateensiniseen Aalto-maljakkoon – jos vuosi sitten joku olisi sanonut että tulen pitämään aalto-maljakoita esillä kodissani, niin en olisi ehkä uskonut. Pidän älyttömän paljon tällaisista kauniista käyttöesineistä, jotka tuovat iloa jokaiseen arkipäivään: minulla ei ole koskaan ollut erikseen esimerkiksi juhla-astiastoa, vaan voin juoda tuoremehuni coctail-lasista vaikka ihan tavallisena maanantai-aamuna. En säilö mitään kaappiin odottamaan tärkeämpää päivää, vaan asettelen hedelmät ja kasvikset Aalto-vadeille enkä järkyty, vaikka steariinia valuisikin hiukan Nappuloille. Kauniitkin esineet on tarkoitettu käytettäväksi.


Miten sinä luot harmoniaa kotiisi?

Rohkeasti kesyttämätön

kesyttämätöntä kauneutta

Kaupallinen yhteistyö, Kalevala koru

Millainen on mielestänne onnistunut mainos? Mielestäni sellainen, joka koskettaa syvältä, naurattaa, itkettää tai ottaa kantaa johonkin tärkeään yhteiskunnalliseen asiaan. Toukokuussa Kalevala Koru julkaisi kesyttämätöntä kauneutta-videon, joka kolahti heti ensi katselukerralla – videota katsellessa täytyi vähän pidättää kyyneliä ja heti pätkän päätyttyä teki mieli aloittaa se alusta uudelleen. En silloin vielä tiennyt että tulisin itsekin tekemään yhteistyötä tämän kampanjan kanssa, mutta muistan ajatelleeni, että tällaista mainonnan pitäisi olla useammin.

“Me uskomme maailmaan, jossa jokainen saa toteuttaa itseään ja unelmiaan sellaisena kuin on. Me synnymme naisiksi ja teemme itse omat polkumme. Vapaus olla oma itsensä säkenöi ympärilleen voimaa ja kunnioitusta. Me emme suostu mahtumaan toisten tekemiin muotteihin, emmekä muiden määritelmiin.”

kalevala kesyttämätön

En kokenut nuorena, että olisin oikein mahtunut ympäristöni asettamaan muottiin. Kasvoin lapsuuteni pienessä pohjois-suomen kylässä, jossa joukosta erottumista ei katsottu koskaan kovin hyvällä. Uskonnollisessa yhteisössä myöskään meikkaamista, hiusten värjäämistä tai lävistyksiä ei hyväksytty – siispä jo hyvin nuorena aloin ilmaista itseäni pukeutumisen kautta. Rakastin kauniita vaatteita ja koruja, vaihdoin asukokonaisuuksia aina monta kertaa päivässä, ahmin muotilehtiä sekä vaatekuvastoja ja siskojeni kanssa järjestimme omia muotikuvauksiamme jo kauan ennen blogiaikaa. Tyyliäni pidettiin kotikulmillani erikoisena, koska se poikkesi tavallisesta farkut ja tennarit-linjasta – kommentit, joissa vihjattiin vaatetyylini kertovan huomiohakuisesta luonteesta tai tarkoituksenmukaisesta  itsensä korostamisesta, sattuivat kipeästi.

rohkeasti kesyttämätön
Kun perustin ensimmäisen tyyliaiheisen blogini melkein kymmenen vuotta sitten, en uskaltanut kertoa siitä siskojani lukuunottamatta kenellekään. En siksi, että häpesin noloja poseerauskuviani, vaan siksi, että uskoin niin monen ajattelevan tällaisen itsensä esilletuomisen olevan väärin. Jos joku tuttu kertoi löytäneensä blogini, häpesin itseltäni silmät päästä ja mieleni teki hävitä maanrakoon. Samaan aikaan olin kuitenkin äärettömän innoissani siitä, että olin löytänyt internetistä paikan, jossa sain jakaa innostustani vaate-ja muotiasioita kohtaan. Sain inspiraatiota muista blogeista ja jaoin innoissani omia asukuviani, vaikka blogillani oli ehkä alle 50 lukijaa.

Olen toisinaan jälkikäteen miettinyt, että miten innostus ja uteliaisuus voittivatkin aikoinaan häpeän ja pelon. Suurin syy löytyy varmaan kotikasvatuksesta – vaikka kohtasin ympärilläni ehkä muuten ennakkoluuloja ja ahdasmielisyyttä, kotonani opetettiin hyväksymään kaikenlaiset ihmiset sellaisina kuin he ovat. Vanhempani kannustivat minua niissä asioissa, mistä olin kiinnostunut. He ymmärsivät vahvuuksiani ja eivät estelleet, kun halusin toteuttaa omia, välillä hassujakin projektejani. Kotona en koskaan kokenut olevani millään tapaa erilainen – tunne tuli aina kodin ulkopuolella. Aloin vähitellen ymmärtää, että erilaisuuteni oli oikeastaan vahvuus.


Nykyisin osaan arvostaa kaikkea sitä mitä olen aikoinaan käynyt läpi ja jokaista ihmistä matkani varrella, niin epäilijöitä kuin rohkaisijoitakin. Miten vapauttavaa onkaan, kun lopulta uskaltaa ihan julkisestikin, kaikissa eri tilanteissa olla rohkeasti oma itsensä? Ulkoisesti muutos ei ole ollut suuri, mutta sisäisesti sitäkin isompi – ja juuri sen sisäisen muutoksen uskon näkyvän positiivisesti myös ulospäin. Itse haluaisin myös mieluummin olla se rohkaisija kuin epäilijä kaikille läheisilleni, niin ystäville, lukijoille kuin oppilaillenikin.

Kesyttämätön-kampanjan tiimoilta sain valita itselleni korut syksyn uutuusmallistosta. Valitsin kaksi hyvin erilaista korua, joiden koen edustavan kahta erilaista puolta minussa: kaunis sinikivinen Melodie kuvaa herkkyyttä ja syvällisyyttä ja graafinen, musta Fokus vahvuutta ja rohkeutta. Olen yleisesti ottaen aika harkitsevainen korujen käyttäjä, ja uskon näiden riipusten pääsevän ylleni erityisinä hetkinä, silloin kun kaipaan tällaista kesyttämätöntä energiaa ja voimaa.

Kalevala Koru on kunnianosoitus jokaiselle naiselle. Meissä asuvalle voimalle, päättäväisyydelle ja rohkeudelle. Herkkyydelle, rakkaudelle ja sisaruudelle. Kuka haluaa olla kaikkein kaunein, kun voi olla kesyttämätön?


Millainen on sinun #kesyttämätön tarinasi?