category: home & decor

Miten koota toimiva astiasto?


Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja Iittala

Muistan miten aikoinaan haaveilin pitkään siitä, miten kotini astiakaappi olisi täynnä vain valkoisia astioita ja kirkkaita laseja – tietysti mielellään samaa astiasarjaa. Ihanteitani sisustuksessa pystyi kuvailemaan sanoilla valkoinen, selkeä, yksinkertainen ja pelkistetty. Samat ihanteet vaikuttavat vieläkin, edelleenkin valkoinen näyttää mielestäni hyvältä monissa asioissa ja selkeys ja simppeliys voittaa usein runsauden ja värikkyyden. Silti  valkoisen astiaston haave on jäänyt kauas taakse, ja nykyään olen kiinnostunut paljon enemmän eri sävyjen ja muotojen yhdistelemisestä, niin että kokonaisuus säilyy kivan näköisenä.

Oma nykyinen astiastoni on syntynyt kymmenen vuoden aikana. Osa on lahjoja ystäviltä ja sukulaisilta, kuten valkoiset peruslautaset,  Hackmanin aterimet, Kartio-kaadin ja Essence-vesilasit. Osa pitkän haaveilun ja pohdinnan jälkeen itse hankittuja aarteita: rakastuin esimerkiksi Sarjaton-astioihin aikoinaan ensisilmäyksellä ja vaaleanpunainen lettimuki on edelleen aamujeni pelastaja ja arkeni ilo. Olen vienyt joitain rakkaita astioitani myös mökille, tänne kaupunkikotiin olen pyrkinyt kokoamaan mahdollisimman toimivan astiakokonaisuuden.

miten koota toimiva astiasto?

Miten sitten kootaan toimiva astiasto? Tärkeintä on tietysti ensiksi selvittää omat tarpeet: paljon tarvitset mitäkin astioita ja aterimia? Itse tykkään kutsua paljon vieraita kylään ja järjestää juhlia, siksi minulla on todella paljon viinilaseja ja kahvikuppeja. Rakastan leipoa ja siksi mielestäni kakkulautasia ja erilaisia tarjoiluvateja ei mielestäni voi olla koskaan liikaa, vaikka jollekin toiselle riittäisi vähempikin. Ruokalautasia ei taas yhden hengen taloudessa tarvitse juuri koskaan neljää enemmän kerrallaan, eikä murokulhoja tarvitse ehkä kahtakaan enempää. Pyrin myös siihen, etten säilöisi kodissani turhaa tavaraa tunnearvosyistä, ellei se syy ole jotenkin harvinaisen painava – päätin esimerkiksi vastikään luopua vihdoin lähes käyttämättömästä 9 hengen kahviastiastosta, koska eihän kukaan oikeastaan enää juo kahvia sellaisista pikkuruisista kupeista ja ne asetitkin ovat vähän hassuja.

Vaikka täysin valkoisen astiaston unelma on mennyt osaltani ohi jo kauan sitten, ovat valkoiset kipot edelleen enemmistössä kaapissani: valkoista on helppo yhdistellä kaikkeen ja valkoisella pohjalla kaikki ruoka näyttää hyvältä. Silti kokovalkoinen on mielestäni vähän liian helppo ja ehkä vähän tylsä ratkaisu – itse suosittelisin keräämään rohkeasti myös värejä valkoisten astioiden joukkoon.  Neutraalista siniharmaasta on helppo aloittaa ja vähitellen joukkoon voi lisätä vaikka omia lempivärejään, minun tapauksessani vaaleanpunaista ja metsänvihreää. Olen viime aikoina alkanut haaveilemaan entistä enemmän nimenomaan värillisestä lasista – kuvitelkaa esimerkiksi Kartio-lasikokoelma, johon kuuluisi hiekan, harmaan ja sateensinisen sävyjä noiden smaragdinvihreiden lisäksi.


Millainen on sinun unelma-astiastosi?

Taika 10 vuotta sitten ja nyt

Kaupallinen yhteistyö, Iittala & Asennemedia

Keksin viime viikolla, että mökin aurinkoiseen alkoviin saa ihanan päiväpedin. Kun ulkona paistaa aurinko mutta sää on muuten vilpoinen tai tuulinen, on tuo kulmaus paras paikka lekotteluun ja päiväkahvinautiskeluun. Kun alkovissa ei ole sänkyä,  day bediä varten tarvitaan patja, muhkea peitto, viltti ja pari tyynyä. Jonkinlainen laverisänky tai levitettävä vuodesysteemi on ollut hankintalistallani pitkään, mutta se oikea ei ole tullut vielä vastaan ja siksi tämä patjaversio saa kelvata toistaiseksi, onhan se nyt ihanan kodikaskin! Juuri sopiva taianomaiselle kahvihetkelle jätskin ja marjojen kera.


Siskon kanssa vietetyssä päiväkahvikattauksessa meillä oli pääosassa Iittalan Taika-sarja, joka täyttää juuri kymmenen vuotta. Taika on itse asiassa minulle hyvin läheinen astiasarja, muistan hyvin sen julkaisun ja välittömän ihastumisen satumaisiin ja värikkäisiin kuoseihin. Kymmenen vuotta sitten valmistauduin abivuoteeni ja kirjoituksiin, ja keväällä kun lakki näytti varmalta, oli ykköstoiveenani ylioppilaslahjaksi Taika-sarjan astiat. Muut ystäväni toivoivat valkoista teemaa ja kirkkaita kartio-laseja, minä halusin tummansinistä taikaa. Tuo lahja-astiasto kulkikin mukanani uskollisesti hyvin pitkään, kunnes jossain vaiheessa neutraalimman väriset ja kuosiset astiat alkoivat viedä enemmän tilaa kaapeissa ja Taika-kipot jäivät vähemmälle käytölle. Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen Klaus Haapaniemen suunnittelemat satuhahmot näyttävät taas raikkailta ja suloisilta, ja on on helppo muistaa, miksi aikoinaan juuri näihin astioihin ihastuin niin paljon.


”Taika-sarja sai inspiraationsa vahvasta pohjoismaisesta estetiikasta, johon halusin lisätä hyppysellisen mystisyyttä ja leikkisyyttä”

Klaus Haapaniemi

Juuri tuo mystisyys ja fantasiatunnelma vetosivat minuun kymmenen vuotta ja vetoavat edelleen. Taika-sarjassa mielestäni upean kuosin jälkeen parasta ovat nuo tarpeeksi suuret mukit – ainakin itselläni aamukahvitarve on aina vähintään tuo 0,4 litraa. 10-vuotissynttäreiden kunniaksi mukeista on tehty juhlaversio, joka on mielestäni ihan älyttömän kaunis, kuviointi jatkuu mukin korvaan ja sisäpuolellekin saakka. Jossain vaiheessa huomaamattani valikoimaan on tullut myös kauniita Taika-kuosillisia tekstiilejä, tyynynpäälliset ovat pellavaa ja harmaa viltti merinovillaa – eli täydellinen myös vaikka shaalina käytettäväksi viileinä kesäiltoina.

Millainen suhde teillä on Taika-astiastoon? Se on yleensä jakanut mielipiteitä, osa rakastaa palavasti ja osa ei tykkää yhtään. Itselleni se on aina ollut ja tulee olemaan se ensimmäinen astiarakkauteni, ja ensirakkaudenhan muistaa aina. Ihastus voi haalentua ja muuttua jopa välinpitämättömyydeksi, mutta sitten se taas muistuttaa olemassaolostaan ja herättää vanhat tunteet henkiin.

10-vuotisjuhlan kunniaksi Taika-sarjan tuotteet Iittalan verkkokaupassa -20% 6.8. saakka (ei koske uutuuksia). 

Mökin muodonmuutos

mökin muodonmuutos

Kaupallinen yhteistyö, Tikkurila

Minulta on pyydetty usein enemmän kuvia mökistä ulkoapäin, sillä en ole koskaan julkaissut missään somessa kuvaa, missä mökki näkyisi kokonaan. Vaikka omasta pikkumökistäni on tullut minulle yksi rakkaimmista paikoista, olen silti vähän häpeillyt esitellä sitä kaikessa komeudessaan somen puolella. Siihen on ollut syynsä – mökki on mielestäni ollut ulkoapäin aika ruma. Vai mitä mieltä olette tästä:

Kyllä. Mökin alkuperäistä väriä kuvailisin ehkä vihertävän beigenä, tai ehkä paremmin mitäänsanomattomana. Pihan muut rakennukset ovat punaisia ja beige päämökki näyttää niiden rinnalla jotenkin tunkkaiselta. Maalipintakin on päässyt vähän huonoon kuntoon, samoin tillenpunainen sokkeli on kaivannut uutta väriä pintaansa. Ulkomaalauksella on tärkeä tehtävä rakennuksen suojaamisessa muutenkin kuin vain esteettisessä mielessä, maali suojaa puuta halkeilulta ja hilseilyltä. Kesäkuun alussa kokeilin kolmea eri sävyä talon pintaan ja niinhän siinä kävi, että päädyin lähes mustaan 564X-sävyyn, joka löytyy Tikkurilan Puutalo-sävykartasta. Sokkelin väriksi valitsin Tikkurilan värisuunnittelijan avulla betonimaisen harmaa 568X-sävy. Itse talo maalattiin ympäristöystävällisellä, kestävällä Ultra Classic-talomaalilla ja perustus YKI-sokkelimaalilla.


Mökin ilme muuttui maalauksen jälkeen täysin. Vanha tunkkainen vaikutelma on poissa, tilalla on nyt tyylikäs ja muihin rakennuksiin paremmin sopiva pikkumökki. Tiesin että mustaan voi aina luottaa, mutta silti lopputuloksesta tuli paljon parempi mitä olin uskaltanut toivoa. Musta väri antaa hyvin tilaa ympäröivän luonnon vihreydelle ja kauniille järvimaisemille, tätä mökkiä kelpaa nyt kuvata blogiinkin. Maalaus nosti myös mökin rahallista arvoa, rakennus on taas entistä paremmassa kunnossa.

Olin puutalon ulkomaalaushommissa täysin ensikertalainen, mutta ajattelin sen sujuvan yhtä näppäristi kuin minkä tahansa sisämaalaustyön. Toisin kävi, projekti ei edennytkään ihan niin nopeasti kuin olin ajatellut. Sää ei alkukesästä oikein suosinut, ulkomaalausta ei oikein toteuteta vesisateesssa. Lisäksi mökin vanha maalipinta oli päässyt tosi huonoon kuntoon ja pohjatyöt veivät hurjasti aikaa: ennen kuin pääsimme maalaamaan, piti mökin pinta harjata, pestä huolella ja antaa vielä kuivua. Tikkurilan sivuilta löytyi onneksi hyvin informaatiota ja ohjeita, näiden viiden vinkin ja hyödyllisen videon avulla ensikertalainenkin onnistui puutalon maalauksessa.

Mitäs sitten seuraavaksi? Etuterassin portaat pitäisi uusia, ikkunanpielet-ja puitteet maalata ja terassi & terassikalusteet öljytä. Pihallakin olisi paljon laitettavaa, istutuksia ja puutöitä. Nyt aion kuitenkin hetken vain nauttia yhden ison projektin valmistumisesta ja vetää remonttihaalarit jalkaan vasta kun innostus taas iskee, ja siihen voi mennä aikaa – ollaanhan nyt kesälomalla!

Mitä mieltä te olette lopputuloksesta?