category: lifestyle

Kiitos Ruisrock 2017!

Miten selvitä festivaalin jälkeisestä masennuksesta? Onko elämää Ruisrockin jälkeen? Näiden kysymysten äärellä olen viettänyt viimeiset pari päivää, sängyn pohjalla flunssapotilaana. Flunssa ei ole hirveästi helpottanut post festival depression-oloa, päinvastoin. Onneksi ystäväni Arttu on käynyt pitämässä seuraa ja olemme voineet yhdessä fiilistellä mennyttä viikonloppua ja suunnitella tulevia hauskoja juttuja tälle kesälle, joka ei tosiaan vielä ole ohi, vaikka välillä on siltä tuntunutkin.

Tosiaan, olipa harvinaisen upea viikonloppu. Ruisrockin taika tapahtui taas, ja nautimme kolme päivää sellaisesta helteestä ja auringonpaisteesta, mitä ei tänä kesänä ole vielä koko suomessa nähty. Aurinkoa, hymyileviä kasvoja, hyviä keikkoja ja ennenkaikkea mahtavaa kesäfiilistä – parasta siis mitä voi festivaalilta odottaa. Ehdin pari kertaa ihan pysähtyä ajattelemaan, että nämä ovat sitten niitä hetkiä, joita voin muistella keskellä talven pimeyttä.





#Ruisrock 2017 parhaat by Viena K:

Odotetuin ja tärkein keikka: Ultra Bra. Löysin UB:n lukioikäisenä, jolloin yhtye oli lopettanut jo livekeikkansa. Rakastuin heidän musiikkiin ja totuin ajatukseen, etten tule todennäköisesti koskaan näkemään suomalaista lempibändiäni livenä. Ruisrockin keikka oli jotain ihmeellistä, lauloin ääneni käheäksi yhdessä Artun ja Sinin kanssa kaikki laulut alusta loppuun saakka. Moni kaverini sanoi keikan jättäneen vähän kylmäksi, olisivat kaivanneet enemmän showmeininkiä. Itse olin äärettömän iloinen, että musiikille annettiin sen kaipaama tila, annettiin upeiden sävelten, sanojen ja harmonioiden puhua puolestaan.

Paras show: Antti Tuiskun keikka. Menin viime vuonna Tuiskun keikalla ilman mitään odotuksia, läpällä. Se osottautuikin koko ruissin parhaaksi keikaksi, eikä tuottanut pettymystä tänäkään vuonna. Antti on vaan niin ihana, suomen miespuolinen Madonna, joka hurmaa 100% läsnäolollaan tuhatpäisen yleisön.

Parhaat bailut: Alman ja Charlie XCX:n yllätysvierailu minirantalavalla ja Daruden Sandstorm. Jalkani olivat tuossa vaiheessa jo ihan muusina, mutta hypin silti yleisön mukana kuin hullu. Alma oli ihan superhyvä muutenkin omalla keikallaan!

Paras ruoka-annos: Heimon burgerin falafelbursa. Kävimme myös perjantaina ennen alueelle siirtymistä pressilounaalla Kakolan Ruusussa, jossa meille tarjoiltiin ihan loistava kolmen ruokalajin vegaanimenu. Täyden kympin suoritus!

Mieleenpainuvin random-hetki: yhteislaulut-ja bailut vesibusseissa sekä mennen että tullen. Oli mahtavaa kun ihmiset olivat niin hyvällä tuulella ja mukana kaikissa hassuissakin jutuissa.



Ah ja voih. Onneksi ruissi tulee taas ensi vuonna, ja tänä kesänäkin on vielä FLOW jäljellä. Kiitos Ruisrockille ja Mellakka Helsingille järjestelyistä ja kaikille ihanille tyypeille ruissiseurasta, extrakiitokset huippujengillemme Lauralle, Minnille, Doritille, Joonakselle ja Jirkalle! Teidän kanssa lähtisin mihin ja milloin tahansa taas festaroimaan <3

Kuvat: Minä, Janita Autio (1), Tuure Boelius (kuva minusta), Andrew Taylor (viimeinen kuva)

Mökkikosmetiikkaa

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Urtekram

Meillä oli juhannuksena mökillä yksi vieras, joka vieraili ensimmäistä kertaa suomalaisella kesämökillä. Hän oli alussa ihan järkyttynyt siitä, ettei vesivessaa ja suihkua ole saatavilla ja peseytyminen tapahtuu saunomisen yhteydessä yleensä järvessä uimalla. Alkushokin jälkeen vieraamme tottui yksinkertaiseen mökkielämään, saunoi tunteja ja hyppi veteen siinä missä me kaikki muutkin ja jälkikäteen kyseltäessä kuulemma järvessä uiminen oli parasta koko mökkireissulla. Mutta mikä olisikaan ihanampi tunne, kun nousta keskikesällä kylmästä järvivedestä raikkaana ja puhtaana? Ei juuri mikään.

Nuorempana sitä kirmattiin aina kesällä normishampoot päässä järveen, eikä silloin tajunnut ajatella, miten synteettiset pesuaineet kuormittavat ja rehevöittävät luonnonvesiä. Nyt kun minulla on oma mökki pienen järven rannalla, pidän ensisijaisen tärkeänä että kaikki kosmetiikka jota mökillä käytetään, on luonnonkosmetiikkaa – eihän hölmökään halua pilata omaa järvivettään. Se tarkoittaa sitä, että valikoimaa on tarjolla runsaasti myös vieraille: saippuapullo käsienpesupisteelle, shampoot, hoitoaineet ja suihkugeelit saunalle ja vartalo-ja käsivoiteet mökkiin hyvin saataville.

Luomun edelläkävijä Urtekram on juuri tuonut markkinoille uuden Morning Haze-luonnonkosmetiikkasarjan, joka on suunnattu pääosin apteekkeihin myytäväksi. Tuotteet ovat hyvin miedosti hajustettuja ja herkälle hipiälle sopivia ja siksi myös passeleita mahdollisimman monelle mökkivieraalle. Purkkien ulkonäkökin on suunniteltu mahdollisimman tyylikkääksi ja eleettömäksi – näihin on siis helppo tarttua niidenkin kuluttajien, jotka normaalisti vierastavat luonnonkosmetiikan yrttisiä tuoksuja tai värikkäitä pakkauksia. Vein lähes kaikki saamani tuotteet mökille yhteiskäyttöön, ainoastaan yhden tuotteen jätin itselleni kaupunkiin: hiuksiin jätettävä hoitoaine, joka pelastaa etenkin niinä päivinä, kun aikaa on vain pikasuihkulle mutta haluaa kuitenkin pehmeät ja silkkiset hiukset. Pari suihkausta hiuksiin ennen föönausta ja avot.


Morning Haze-sarjan tuotteet ovat saatavilla suomessa apteekeissa ja niiden hinnat vaihtelevat 5-10 euron välillä.

Idylli Suomenlinnassa


Onnea on omistaa ystäviä, joilla on koti keskellä kauneinta Helsinkiä, Suomenlinnassa. Muistan vieläkin, kun kävin elämäni ensimmäistä kertaa vuosia sitten Suokissa: oli lämmin kesäkuun alku, syreenit kukkivat ja kaikki oli saarella niin ihmeellistä että en voinut käsittää että tuollainen paikka on oikeasti olemassa. Myöhemmin melkein järkytyin, kun ymmärsin, että jotkut ihmiset myös ihan oikeasti saavat asua tuolla saarella – miten elämä muka voi olla niin epäreilua, että jotkut saavat asua kauniissa saaressa, kun suurin osa meistä tavan tallaajista viettää elämänsä tylsästi mantereella..

Onneksi saaressa saa mennä käymään niin usein kun haluaa. Siellä on aika usein vastassa ihana ja hymyilevä Dorit poikiensa ja suloisen Manda-mäyräkoiransa kanssa. Dorit keittää kahvit aina itsejauhamistaan tuoreista kahvipavuista ja ei sano koskaan ei, jos ehdotetaan lättykestejä. Suomenlinnan sisäpihoilta löytyy juuri sellainen idylli, jota rakastan – vanhat puutalot puiden varjossa, yhteisöllisyys naapureiden kesken, meren läheisyys ja rauhallinen tunnelma turisteista ja suokkivierailijoista huolimatta. Ehkä jonain päivänä kun kyllästyn Ullanlinnaan, pakkaan kamani ja muutan Doritille – kyllähän teille tällainen yksi reipas bloggaaja mahtuisi?


Jos suomenlinnaidylli, ihanasti sisustettu koti, suloinen mäykkytyttö ja elämänmakuiset jutut kiinnostavat, niiin kannattaa vierailla Doritin omassa blogissa.