category: lifestyle

Hammaslääkäripelko ja kuinka pääsin yli siitä

hammaslääkäripelko

Kaupallinen yhteistyö, Mehiläinen & Asennemedia

Hävettää, pelottaa, itkettää. Nämä kaikki tunteet olen käynyt läpi hammaslääkärille mennessä. Hävettää, koska tilanne on päässyt niin pahaksi ja olen viivytellyt ajan varaamista niin pitkään, pelottaa ja itkettää koska todennäköisesti operaatio tulee sattumaan. Hävettää lisää, koska itkeminen on niin noloa. Taistelen odotushuoneessa kyyneliä vastaan ja keskitän kaikki ajatukseni siihen hetkeen, kun pääsen tilanteesta pois ja voin hetkeksi taas unohtaa kaikki hampaisiin liittyvät asiat.

Inho hammaslääkärikäyntejä kohtaan alkoi jo ala-asteaikoina, jolloin hampaitani paikattiin ensimmäisen kerran, myös ilman puudutusta. Kouluhammaslääkäri ihmetteli helposti reikääntyviä hampaitani ja siitä lähtien olen tuntenut syyllisyyttä ja häpeää siitä, etteivät hampaani ole olleet koskaan niin hyvässä kunnossa kuin ilmeisesti pitäisi. Teininä välttelin pitkään hammaslääkärille menoa vaikka tiesin hampaassani olevan reiän, ja se kostautuikin myöhemmin – olin lukioikäinen, kun hammaslääkäri totesi kauhukseni että yksi hampaistani vaatii juurihoitoa. Samoihin aikoihin kaikki viisaudenhampaani tuomittiin poistettavaksi, joten jouduin yhtäkkiä varsinaiseen hammasoperaatiopyörteeseen ja aloin inhota pelkästään hammaslääkäreissä leijailevaa tuoksua, odotushuoneita, suun auki pitämistä pitkään ja melkein kaikkea käynteihin liittyviä asioita. Tuon ajanjakson jälkeen päätin, että menen jatkossa hammaslääkäriin vain äärimmäisen pakon edestä.

On sanomattakin selvää, ettei hammaslääkärin välttely ollut kovin älykäs ratkaisu. Pahimmillaan tilanteeni oli sellainen, että söin päivittäin buranaa hammassärkyyn ja odotin kamalan kivun menevän taianomaisesti itsestään ohi. Olin lukenut kauhutarinoita siitä, miten joskus hampaassa olevat tulehdukset saattavat aiheuttaa vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita. Uskon että suurin osa pelostani hammaslääkärikäyntiä kohtaan liittyikin siihen, että pelkäsin aina pahinta: tuomiota kaikkien hampaiden poistosta ja kalliista implanteista, joihin minulla ei olisi ikinä varaa. Pelkkä ajatuskin hammaslääkäriajan varaamisesta aiheutti suurta ahdistusta ja lopulta tilanne eskaloitui niin, että mieheni varasi ajan minulle puolestani ja raahasi minut vastaanotolle, vaikka vastustelin viimeiseen asti. Käynti oli epämiellyttävä, hammaslääkäri vähän syyllistävä ja valitettavasti pelkoni osottautui tuolloin toteen: aiemmin juurihoidettu hammas ei ollut täysin parantunut ja juurihoito pitäisi aloittaa uudelleen. Juurihoito tarkoittaa siis useita pitkiä hammaslääkärikäyntejä, joissa hampaan sisälle työnnetään eräänlaisia neuloja – voitte siis kuvitella, etten varsinaisesti hyppinyt riemusta. Tietenkin tuo ahdistava hammaslääkärikäynti oli enemmän kuin tarpeellinen, sillä hoidon siirtäminen olisi voinut johtaa oikeasti vakaviin seurauksiin.

Omalla kohdallani ahdistus ja pelko alkoivat pikkuhiljaa helpottaa, kun takana oli pari myönteisempää kokemusta. Muistan yhden käänteentekevän kerran, kun menin itkien Helsingissä kunnalliseen hätäpäivystykseen, ja sain vastaani maailman ihanimman ja lempeimmän lääkärin, joka rauhoitteli hätääntynyttä potilasta ja kertoi rauhallisesti ja selkeästi tarkastuksen ja operaation eri vaiheista. Tämän jälkeen olen osannut olla avoimempi peloistani jo hammaslääkäriin mentäessä ja saanut siksi lähes poikkeuksetta parempaa hoitoa. Tunnistin myöhemmin tuon käynnin jälkeen kaksi selkeää tekijää, jotka auttoivat itselläni pelkoon:

1) Tietoisuus omien hampaiden tilanteesta. Kun tiesin tarkkaan, mikä hampaitani vaivaa, missä reiät sijaitsivat, mitä operaatioita oli tulossa ja milloin, niin oloni oli suhteellisen rauhallinen. Eniten ahdistusta aiheutti epätietoisuus ja pelko siitä, että koko suu on täysin tulehduksen kourissa.

2) Ei-syyllistävä hammaslääkäri. Tajusin jossain vaiheessa, että en pelännyt hammaslääkärille mennessä niinkään kipua, vaan syyllistämistä. Syyllistämistä hampaitteni huonosta tilanteesta ja siitä, miten olen jo niin nuorena päätynyt juurihoitopotilaaksi. Kun hammaslääkäritilanteessa sain syyllistämisen sijaan sympatiaa, kannustusta ja rohkaisua, niin aloin uskoa siihen ettei tilannetta ole kuitenkaan vielä menetetty ja kaikki on mahdollista vielä hoitaa täysin kuntoon.

Kävin vastikään Mehiläisen kampanjaan liittyen hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotoilla. Oli helpottavaa huomata, että pystyin menemään lääkärille oikeasti rauhallisin mielin, ilman kuristavaa ahdistusta tai pelkoa kyynelistä. Kävimme todella ihanan hammaslääkärini Jaana Rantasen kanssa läpi todella hyvän ja perusteellisen keskustelun  hammaslääkäripelosta, sen syistä ja synnystä ja kuinka siitä päästään yli. Jaana kertoi, että suu on ihmiselle niin herkkä ja henkilökohtainen paikka, että on täysin inhimillistä ja ymmärrettävää, että sen ronkkiminen, tutkiminen ja paikkaaminen tuntuu suurimmasta osasta ihmisiä epämiellyttävältä. Totesimme yhdessä, että syyllistäminen ei toimi oikeastaan juuri koskaan, kun tavoitteena on saada potilas motivoitumaan omien hampaittensa hoidosta ja säännöllisistä hammaslääkärikäynneistä.  Teimme hampailleni huolellisen tarkastuksen, otimme röngtenkuvat ja sain tarkan hoitosuunnitelman, jonka kävimme yhdessä läpi. Ihan puhtain paperein en selvinnyt, sillä aikoinaan pariin otteeseenkin juurihoidettu hampaani tuomittiin poistettavaksi. Otin tiedon vastaan kuitenkin rauhallisesti, sillä olin osannut valmistautua siihen henkisesti jo aiemmin. Oikeastaan ajatus siitä, että pääsen eroon tuosta niin pitkään minua vaivanneesta murheenkryynihampaasta, tuntuu helpottavalta – eipä ainakaan se pirulainen kiusaa minua enää!

Sain hammaslääkäriltäni myös lähetteen suuhygienistille hammaskiven poistoon. Selvisin tästäkin käynnistä ihmeen helpolla ilman kipua tai pelkoa, päällimäisenä jäi vain mieleen todella mukava suuhygienistini, jonka kanssa olisi voinut jatkaa juttelua vaikka toisenkin tunnin aikani päätyttyä. Vaikka luulinkin tietäväni jo hampaiden hoidosta paljon, sain taas uusia vinkkejä, kuten sen, että hammaslangan lisäksi hammasväliharja on helppo ja nopea tapa hampaiden välien putsaukseen. Olen aina myös luullut, että suuhygienistillä pitäisi vähintään puolivuosittain, mutta kuulemma tämä riippuu paljon hammastyypistä ja useimmille riittää vuosittainen käynti.

Tässä vielä omat vinkkini siihen, miten hammaslääkäripelosta voi päästä yli:

Et ole yksin. Harva kokee hammaslääkärikäynnit miellyttävinä ja pelkääminen on todella yleistä. Pelkäämistä ei tarvitse hävetä eikä sitäkään, jos joutuu vaikka pyytämään jonkun soittamaan puolestasi ajanvaraukseen tai ottamaan mukaansa vastaanotolle (been there, done that). Tärkeintä on päästä asiassa eteenpäin.

Kerro pelosta jo aikaa varatessa. Esimerkiksi Mehiläisen sivuilta löytyy kaikkien lääkäreiden tiedot ja sieltä voi erikseen valita pelkopotilaisiin erikoistuneen hammaslääkärin itselleen. Kun kerrot tuntemuksistasi etukäteen, niin lääkäri osaa varata aikaa jutteluun ja asian käsittelemiseen ennen hoitoa. Kesken hoidon voidaan myös pitää taukoja ja edetä potilaan tahdin mukaan.

Etsi ihana hammaslääkäri. Niitä on oikeasti olemassa, uskokaa pois. Suurin osa hammaslääkäreistä haluaa potilaansa hampaiden parasta ja kannustaa hoitoon syyllistämisen sijaan, nykyään koulutusten ja tietoisuuden vuoksi tilanne on todennäköisesti hyvin eri kuin kouluhammaslääkäriaikoinasi. Mehiläisen Jaanan vastaanotolta tulin oikeasti pois hymyssä suin ja kevyellä mielellä, vaikka olin saanut juuri tuomion yhden hampaan poistosta. Ja menen mielelläni hänen tuoliinsa uudelleenkin, kun tilanne vaatii.

Älä suurentele ongelmaa mielessäsi. Hampaiden terveys on syytä ottaa vakavasti ja paha vihlonta tai särky hampaassa on yleensä aina oire vähintäänkin reiästä tai ehkä jostain pahemmastakin. Älä kuitenkaan googlettele kauhutarinoita, vaan luota ammattilaiseen ja pyydä selkeä ja tarkka arvio hampaittesi tilanteesta. Itselläni auttoi paljon se, kun sain tietää kokonaiskuvan hampaistani, niissä olevista rei’istä ja hoitotarpeesta. Tilanne ei ole ollut ikinä niin paha mitä olen etukäteen ehtinyt pelätä.

Muista hyvä kotihoito. Parhaiten vältät kaikki isommat hammasoperaatiot, kun peset hampaasi kahdesti päivässä sähköhammasharjalla ja fluorihammastahnalla ja puhdistat välit hammasväliharjalla-ja langalla. Muista myös, että jokainen hammaslääkärikäynti vie aina juuri sinun suuri terveyttä eteenpäin, ja jos onnistut voittamaan pelkosi ja uskaltaudut hammaslääkärin tuoliin säännöllisesti, niin saat nauttia terveistä hampaista läpi elämän.


Kuvat: Mustarttu

Aamukahvihetkien soittolista

Instagram-ja snäppiseuraajilleni ovat tulleet tutuksi aamukahvi-videoni, joissa keitellään kahvia ikkunalaudalla ja fiilistellään rauhallisia aamuja. Olen oppinut freelancerina rakastamaan aamuja, sillä se on yleensä se harvinainen aika päivästä, jolloin ei ole kiire – seesteisten aamujen vastapainona illat ovat yleenä kaoottisia ja väsyneitä. Mennessäni nukkumaan yleensä jo odotan sitä, että aamu valkenee ja saan laittaa aamusoittolistani soimaan, liihotella aamutakissani ympäri kämppää ja juoda rauhassa kahvia.



Minulta on kyselty moneen otteeseen aamusnäppieni taustalla soivien kappaleiden nimiä ja kyselty soittolistan perään, ja nyt päätin jakaa blogini historian ensimmäisen soittolistan! Keräsin tälle listalle vaihtelevan kattauksen biisejä, jotka sopivat hyvin seesteiseen aamufiilistelyyn, kahvinkeiton säestykseksi. Suurimmaksi osaksi akustista, mutta vähän muutakin. Otan myös mielelläni vastaan suosituksia ihanista aamubiiseistä!



Ruutu-maljakko, Sarjaton-lettimuki ja Teema Tiimi-keittokulho saatu osana Iittalan vuosiyhteistyötä.

Miten pysyn terveenä?


Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Verman

Monen vuoden ajan olen sairastunut ainakin kahdesti talven aikana kamalaan tautiin, joka yleensä vie äänen, tuo järkyttävän yskän ja  kaataa sängynpohjalle. Yrittäjälle tuollainen sairastuminen on pahin mahdollinen tilanne, sillä kukaan ei ole tekemässä töitä puolestasi ja ellei töitä ehdi hoitamaan ajoissa, ei tule rahaakaan. Yleensä tauti iskee vastustuskyvyn ollessa heikoimmillaan, stressin ja kiireen keskellä, kun takana on paljon huonosti nukuttuja öitä ja elämäntavat ovat päässeet vähän suistumaan hyviltä raiteilta. Tämän vuoksi pyrinkin nykyään pitämään itsestäni huolen siinä määrin, että pystyn suoriutumaan töistäni ja välttäisin taudit niin pitkälle kuin mahdollista.

Tietenkin tärkeimmät tekijät terveyden kannalta ovat uni, ruoka ja liikunta. Vaikka sorrun edelleenkin aina silloin tällöin yötöihin, niin fakta on se, että väsyneenä ei yleensä saa mitään fiksua aikaiseksi ja hyvin nukutun yön jälkeen työtehokkuus paranee huomattavasti. Ruoan suhteen pyrin pitämään kiinni säännöllisyydestä ja etenkin vihannesten ja hedelmien syönnistä, enkä syyllistä itseäni eineslounaasta tai satunnaisista  pizzailtapaloista – ruoasta ei kannata ottaa liikaa stressiä silloin kun päässä on paljon muitakin huolenaiheita. Liikuntaan itselläni on taas ollut aina vähän hankala suhtautuminen, sillä en nauti juurikaan lenkkeilystä tai itseni rääkkäämisestä salilla ja sinällään hauskoihin ryhmälajeihin on iltatyöläisen hankala löytää sopivaa aikaa. Isossa osassa on ollut oikeiden ja itselleni mieleisten liikuntamuotojen löytyminen: pidän pitkistä kävelyistä, pyöräilystä, tanssista, joogasta ja pilateksesta. Käyn viikottain tanssitunneilla, pyrin liikkumaan mahdollisimman paljon paikasta toiseen kävellen tai pyöräillen ja lisäksi kotona joogaan ja teen paljon hengitysharjoituksia. Etenkin jälkimmäisten olen todennut auttavan pahan stressin ja kiireen keskellä – syvä palleahengitys rauhoittaa sykettä, tehostaa ruuansulatusta ja parantaa unenlaatua ja keskittymistä.


Ruokavalion ja liikunnan lisäksi kannattaa muistaa myös tarpeelliset ravintolisät. Kirjoitin viime kuussa vegaanin vitaamineista, mutta tuosta listasta puuttuivat silloin tärkeät probiootit. Probiootit eli arkikielessä maitohappobakteerit parantavat suoliston hyvää bakteerikantaa, tehostavat ihmisen omaa immuunipuolustusta ja voivat tämän vuoksi vähentää sairastumisriskiä. Maitohappobakteereja tarvitaan erityisesti silloin kun kroppa ja suolisto ovat erityisesti rasituksen alla, kuten matkustaessa, antibioottikuurin aikana ja vaikkapa ruokavaliota vaihdettaessa. Probiootteja saa hyvin myös hapatetusta ruuasta, kuten jugurteista (myös monista kaura-ja soijajugurteista!) ja hapankaalista, mutta ellei näitä ruokia syö kovin paljon, ei ole huono idea ottaa probioottitabletteja päivittäin. Päivittäisestä probioottien syömisestä ei ole haittaa elimistölle, ja esimerkiksi Bioteekin Probiootti Comp sisältää neljän tutkitun maitohappobakteerikannan lisäksi glutamaania ja suolen limakalvon hyvinvoinnille tärkeää biotiinia.

Tiesittekö, että probioottien avulla voi myös valmistaa itse ihanaa kookosjugurttia? Tarvitset vain tölkin (400ml) kookosmaitoa (säilytä yön yli jääkaapissa), tiiviin lasipurkin ja 2 probioottikapselia. Sekoita kapselit kookosmaitoon ja anna hapattua pimeässä, huoneenlämpöisessä paikassa 1-2 vuorokautta. Valmiin jogurtin voi makeuttaa vaikka agavesiirapilla.


Kuvan koira ei liity tapaukseen muuten, kuin että hän välttämättä halusi tunkea häntänsä tai käpälänsä lähes jokaiseen kuvaan – lopulta luovutin ja otin Milon mukaan poseeraamaan. Kuvista kiitos Artulle!