category: lifestyle

Syksyn soittolista

Harmaa päivä, ulkona sataa vettä. Laitan täydellisesti tunnelmaan sopivaa syysfiilistelymusiikkia soimaan ja hetken kuluttua saan palautetta:

“voidaanko kuunnella jotain muuta kuin tällaista surullista masennusmusiikkia?”

Mutta kun minä haluan juuri sitä – melankolista tunnelmaa ja vähän synkistelyä. Kesä on ohi, luonto kuolee pikkuhiljaa, kaikki muuttuu harmaaksi ja päivä päivältä on pimeäpää. Silloin en halua kuunnella mitään tekopirteitä hilipatihippaa-rallatuksia, vaan syksyisään mielenmaisemaani sopivaa tunnelmointimusiikkia. Tässä vaiheessa syksyä ei pimeys vielä ahdista, vaan se on kiehtovaa ja ihanaa. Tämän hetken musiikin täytyy sopia kynttilä-iltoihin ja sadepäiviin, ehkä loppusyksystä sitä alkaa kaivata jo jotain pirteämpää.

Jos uskot olevasi kaltaiseni melankolinen tunnelmoija, löydät syksyn fiilistelysoittolistan täältä.

Kuvat: Omar El Mrabt

Järjestystä kotiin

järjestystä kotiin
Kodin sisustaminen etenee hiljakseen – valmista tuskin tulee koskaan. Olen pitkään kaivannut lisää säilytystilaa etenkin keittiöön, jossa olen joutunut säilyttämään astioita ja ruokia samoissa, täpötäysissä kaapeissa. Ratkaisu löytyi yllättäen aika läheltä, kun olin vierailemassa ystäväni Jennin luona hänen pohtiessaan kauniin puisen hyllyn kohtaloa – Jenni ei halunnut kokonaan luopua hyllystä, mutta se ei myöskään sopinut hänen uuteen asuntoonsa. Ehdotin että voisin tarjota hyllylle väliaikaisen sijoituskodin ja tämä ratkaisu osottautui molemmille täydelliseksi: Jenni sai säilytyspaikan hyllylle ja minä järjestyksen keittiöön. Kaikkea ei tarvitse aina hankkia uutena.

Itseasiassa olen ylipäätään ostanut aika vähän mitään uutena tänne asuntooni – ruokapöytä, sohva ja muutamat muut kalusteet ovat ystäviltä, loput vanhoja kalusteita vanhasta asunnostani. Jennin hylly sattui sopimaan täydellisesti keittiööni, se oli lähes samanvärinen kuin Katjalta peritty ruokapöytä. Olen myös iloinen että saan monet kauniit astiani nyt esille, ruokakaapeissa ne olivat aina piilossa. Hyllyn päälle voi koota aina vaihtuvia asetelmia fiiliksen mukaan, juuri nyt lempitavaroihini kuuluu tuo pieni suloinen pupurasia ja Iittalalta saadut uudet teräksiset Nappula-kynttiläjalat.

 

Aloitin tällä viikolla kurssin avoimen yliopiston kautta ja olen ollut aivan innoissani opinnoista. Valmistuin pari vuotta sitten, ja kouluelämää on ollut välillä vähän ikävä. Olen toisinaan miettinyt hakemista jatko-opintoihin, mutta työelämä on pitänyt kiireisenä ja siirtyminen takaisin täysipäiväseksi opiskelijaksi tuntunut liian isolta harppaukselta. Muutama tunti koulua viikossa sen sijaan sopii nykyiseen elämäntilanteeseeni oikein hyvin, pääsen nauttimaan täysin rinnoin uuden oppimisesta ja itsensä haastamisesta.

Tietysti tuon kurssin vuoksi arki on pitänyt aikatauluttaa entistä tarkemmin, kun taas on entistä useampi rauta yhtäaikaa tulessa. Blogi ja siihen liittyvät työt, kuorot ja opiskelut – lisäksi pitäisi ehtiä urheilla, hoitaa koiraa vuoroviikoin, nähdä ystäviä ja levätäkin. Onneksi yksi korvaamaton apuri on ollut Freskan Robert, jonka ansiosta olen voinut käyttää siivoamiseen varatun ajan johonkin muuhun. Mikään ei ole parempaa kuin saapua kotiin Robertin käynnin jälkeen, kun kaikki on niin puhdasta ja siistiä. Huomaan myös, että pystyn keskittymään paljon paremmin siistissä kuin sotkuisessa kodissa – kun asiat ovat ympärilläni järjestyksessä, pysyvät päänsisäinenkin kaaos paremmin hallinnassa.

Koodilla vienak20  saat 20€:n alennus kertasiivouksesta ja koodilla vienak50 –50%:n alennuksen ensimmäisestä siivouskerrasta, kun tilaat säännöllisen siivouksen. Koodit ovat voimassa 29.9.2017. asti.

Arjen helpottajan voit tilata täältä: kotisiivous helsinki


Freskan palvelu saatu bloginäkyvyyttä vastaan ja Iittalan tuotteet osana vuosiyhteistyötä

Onnellinen

Jotkut asiat tapahtuvat toisinaan juuri silloin kun niitä ei yhtään odota tai kaipaa, ja kun on kuvitellut kaiken menevän täysin toisin. Vielä jokin aika sitten ajattelin, että nyt nautin täysin rinnoin sinkkuelämästä – siitä että voin asua yksin, elää omilla ehdoillani, keskittyä töihin ja omiin juttuihini ja ehkä tapailla uusia kiinnostavia ihmisiä. Ja niin teinkin, ainakin vähän aikaa.

Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin vain yhtäkkiä viihtyväni yhden ihmisen seurassa tavallista enemmän. Se sama tyyppi pyöri aika usein mielessäni, vaikka kovasti yritin suunnata ajatuksia muualle. Tää on nyt vaan tällanen ihastus, menee varmaan kohta ohi – tai niin yritin ainakin selitellä itselleni ja ystävilleni. Moneen asiaan pystyy omassa elämässä vaikuttamaan, mutta tunteisiin aika vähän. Uskalsin lopulta antaa itselleni luvan mennä sen tunteen mukana, kun se alkoi tuntua järjelläkin ajateltuna parhaalta vaihtoehdolta. Kun jotain ihanaa tulee vastaan, miksi sanoa turhaan ei? Haluan luottaa siihen, että ihminen syvimmässään tietää sen, milloin on oikea aika jollekin.


Onni ei ole mielestäni parisuhteesta tai sen puutteesta kiinni – onnellinen tai onneton voi olla yksin tai jonkun kanssa. Mutta onhan tämä ollut aivan ihanaa, kutkuttavaa ja hauskaa. Tutustua täysin uuteen ihmiseen, ihastua ja rakastua. En osaa tässä tilanteessa katsoa vielä kovin pitkälle tulevaisuuteen, mutta onneksi ei tarvikaan. Voi vain nauttia siitä, mitä minulla ja meillä on juuri nyt.


Vaikka ihastuessaan tekeekin mieli kertoa koko maailmalle onnestaan, niin mietin silti pitkään, että haluanko jakaa tätä täällä blogissa – kuitenkin joku ihmettelee, paheksuu tai tuomitsee. Toisaalta, nuo paheksujat saattaisivat yhtä lailla kävellä kadulla vastaan, enkä silloinkaan irrottaisi kättä toisen kädestä. Ehkä voisin käyttää muutenkin vähemmän aikaa sen miettimiseen, mitä puolitutut tai jopa tuntemattomat minusta tai elämänvalinnoistani ajattelevat, vaikka se ei niin helppoa aina olekaan. Keskittyä sen sijaan nauttimaan omasta elämästäni ja ihanista läheisistä ympärilläni, erityisesti juuri nyt tästä yhdestä.

<3

Kuvat: Joonas Ojala (@joonasco)