category: aamupala

Sadonkorjuubrunssi puutarhalla

Kaupallinen yhteistyö: Vaasan & Asennemedia

Viime viikolla pääsimme järjestämään ystäväni Artun kanssa sadonkorjuubrunssin puutarhalla vaikuttajakollegoillemme. Vielä brunssia edeltävänä päivänä näytti siltä, että tapahtuma joudutaan pahimmassa tapauksessa perumaan sateiden vuoksi, mutta kuin ihmeen kaupalla saimmekin ihan mielettömän kauniin sään. Puutarha loisti alkusyksyn kauneudessaan ja pääsin toimimaan lempiroolissani, juhlien emäntänä ja palstaesittelijänä. Tällä kertaa minun ei tarvinnut stressata kuitenkaan tarjoilupuolesta, sillä upean aamiaisen loihtivat yhteistyökumppanimme Vaasan ja Say it With a Cake-kakkumuija. Pääosassa olivat Vaasanin uudet 5 kuidun palat eri tavoin täytettynä satokauden herkuista inspiroituen – omat suosikkileipästen resepti löytyy tämän postauksen lopusta!

Olen aina haaveillut siitä, että olisin sellainen ihminen, joka panostaa aamupalaansa ja syö sen aina rauhassa, arkenakin. Puristaa itse tuoremehun, surruttaa smoothien tai keittää rauhassa puuron kattilassa. Kuitenkin nykyisessä elämäntilanteessani olen kaukana tuosta: yleensä arkiaamuni ovat hiukan kaoottisia ja usein priorisoin hiukan pidempään kestävän unen hitaan aamupalan edelle. Olen ilmiselvästi se ihminen, joka tarvitsee aamuihinsa helppoja ja nopeita ruokaratkaisuja – sellaisia, jotka maistuvat hyvältä, pitävät nälän pitkään loitolla ja olisivat terveellisiä. Pelkkä kahvi ja joku pikkuinen välipalapatukka eivät ole tarpeeksi, vaikka mieli ei tekisikään muuta. Siispä olen alkanut yhä useammin tekemään itselleni ihan perinteisiä aamupalaleipiä.

Sain taaperoikäisenä lempinimekseni paahtoleipä, koska rakastin vaaleaa leipää paahdettuna. Lempitäytteeni leivälle oli appelsiinimarmeladi ja voi (molemmat samaan aikaan!), ei sii mikään varsinainen terveyspommi. Rakkaus rapeaksi paahdettuun vaaleaan leipään on säilynyt, mutta nykyisin vaatimukset leivän ja päällistenkin ravitsevuudelle ovat muuttuneet. Vaasan 5 kuidun palat vastaavat hyvin tähän tarpeeseen: kerrankin vaalea leipä, jossa on reippaasti myös kuitua! Näissä paloissa on viljana täysjyväkauraa, vehnää & täysjyväruista ja lisäksi mm. omenaa, perunaa, mustaherukansiemenrouhetta ja pellavan- ja kurpitsansiemeniä. Leipä on harvinaisen maistuva vaikkapa paahdettuna (NAM) vaikka pelkästään voin kera, mutta useimmiten pyrin täyttämään leivän hiukan runsaammin, tässä muutamia ideoita päällisiksi:

-avokadoa ja tomaattia, rouhi päälle hiukan mustapippuria ja suolaa
-hummusta ja rucolaa
-suolakurkkuja ja juustoa
-maapähkinävoita ja banaania (tai omenaa, katso luksusversion resepti alta!)
-eilisen päivän keitetyt perunat viipaloituna + juustoa (mikron kautta lämmitettynä)
-kauratuorejuustoa, vadelmia ja hunajaa / agavesiirappia (muutkin marjat käyvät!)

+satokausiextra: sieni-sipulipaistosta (vaatii hiukan aikaa)



Vaniljapikkelöityjä omenoita, maapähkinävoita ja pellavansiemeniä

3 pientä omenaa
1,5 dl vettä
1 dl ruokosokeria
0,5dl omenaviinietikkaa

maapähkinävoita
vaahterasiirappia
pellavansiemeniä
Vaasan 5 kuidun palat-leipää

Leikkaa omenat ohuksi siivuiksi. Kiehauta vesi pienessä kattilassa. Lisää hiljalleen poreilevaan veteen halkaistu vaniljatanko siemenineen, ruokokidesokeri sekä etikka ja sekoita kunnes sokerikiteet ovat sulaneet veteen. Kaada liemi puhtaaseen astiaan omenasiivujen päälle ja anna jäähtyä.

Voitele leivät maapähkinävoilla ja asettele pikkelöityjä omenasiivuja päälle. Valuta päälle hieman vaahterasiirappia ja koristele pellavansiemenillä.

Millaisia leipätäytteitä sinä suosit arjessa? Entä millainen aamupalaihminen olet: syötkö jotain nopeasti vai onko aamiaishetkesi pyhä?


Kuvat: Johannes Elfving

Arki balanssissa, aamiainen kunnossa

Kaupallinen yhteistyö: Valio & Asennemedia


 

“Joskus menen aikaisemmin illalla nukkumaan vain sen takia että tulisi nopeammin aamu ja voisi syödä taas aamiaista.”

Siskoni taisi kirjoittaa minulle ylläolevan viestin muutama vuosi sitten, kun juttelimme jostain aamiaisreseptistä. Samaistuin siihen sillloin täysin ja samaistun edelleen, sillä aamupalat ovat minulle se juttu. Tykkään panostaa päivän aloitukseen: hyvä aamiainen antaa hyvän vireen ja herättää aistit lempeällä tavalla uuteen päivään. Ystäväni jo tietävät, että järjestän useammin brunsseja kuin illanistujaisia, enkä koskaan kieltäydy aamiaiskutsusta. Syön toisinaan saman päivän aikana kaksikin aamiaista, ja siksi ylläolevan lainauksen lisäksi toinen lempparini on Lord of the Rings-elokuvista tuttu, “what about second breakfast?”

(ja kyllä, syön myös toisinaan oikeasti aamiaista sängyssä! Se on ihanaa. Täytyy vain varautua siihen, että kahvit voivat kaatua lakanoille, mutta joskus riski kannattaa)


Kun elämässä on tavallista enemmän huolia ja stressiä, aamupalat unohtuivat: viime syksynä aamupalani oli usein alakerran kaupasta haettu take away-kahvi. Joskus söin ehkä banaanin tai kassin pohjalta löytyneen proteiinipatukan. Tänä keväänä työn ja vapaa-ajan balanssi on ollut parempi ja se näkyy selkeästi ainakin yhdessä asiassa: aamiaisissa. Syön joka aamu hyvin ja  huomaan taas viettäväni enemmän aikaa aamiaispöydässä, oli sitten arki tai viikonloppu. Ehkä asiaan vaikuttaa myös pienesti se, että ruokaan on kiva panostaa, kun sitä laittaa jollekulle toisellekin kuin vain itselleen. Yksin syödessäni usein kiirehdin, hyvässä seurassa on helpompi pysähtyä nautiskelemaan. Jos aamupala on päivän tärkein ateria, niin se pitäisi syödä ehdottomasti aina rauhassa: ilman puhelinta tai älylaitteita, omasta tai kanssaruokailijoiden seurasta nauttien. Tasapainoisen elämän merkki minulle on siis hyvä aamiainen.

Kokeilen säännöllisesti uusia aamiaisreseptejä, mutta pääosin katan pöytään aika samoja juttuja: leipää, jugurttia lisukkeiden kanssa ja tietenkin kahvia, paljon kahvia. Herkullinen aamiaispöytä on täynnä värejä ja koostuu mielellään kasvipohjaisista tuotteista. Tälle aamupalalle sain maisteltavaksi Valion Oddlygood-tuotteita, jotka ovatkin itselleni jo entuudestaan tuttuja, sillä ne ovat kuuluneet aamiaishetkiini jo parin vuoden ajan. Alkuvuodesta tuotteet ja pakkaukset uudistuivat entistäkin paremmiksi ja siitä on helppo olla iloinen – mitä houkuttelevampi pakkaus, sitä helpompi tuote on kenen tahansa poimia ostoskoriin.

Oddlygood gurtit ja Barista kaurajuoma ovat täysin vegaanisia, gluteenittomia ja kaikenlisäksi kotimaisia, joten ne sopivat ihan kaikille, ei pelkästään vegaaneille – näihin ihastui jopa vegaanijugurtteja normaalisti vieroksuva seuralaisenikin. Omat suosikkini ovat mansikka & boysenmarja gurtti ja tietenkin tämän hetken paras kaurajuoma mitä kaupoista saa, Oddlygood Barista. Kyseisestä juomasta on tullut lähipiirissäni ja somessakin aikamoinen hitti, eikä ihme: se sopii täydellisesti kahviin ja oikeastaan kaikkeen muuhunkin. Itse juon kahvinikin nykyisin mielummin mustana kuin ilman Barista kaurajuomaa.

Pääsin ilahduttamaan Oddlygood-paketilla myös ystävääni, jolla on viime aikoina ollut vähän liikaa kaikenlaista menneillään, aamiaisten miettimiseen on tuskin ollut hirveästi aikaa. Lisää tästä tänään instagramin puolella!

Joko te olette törmänneet uusiin Oddlygood-tuotteisiin kaupoissa? Millainen on sinun suosikkiaamiaisesi?

Aamiainen siskon puutarhassa: lettuja ja mansikka-raparperihilloa

Kaupallinen yhteistyö, Dansukker ja Asennemedia

Joka ikinen kerta kun käyn siskoni luona kylässä, alan haaveilla siitä, että itsekin asuisin puutalossa jossa olisi oma puutarha. Tai vaikka jaettu puutarha muutaman naapurin kanssa, kuten siskollani. Mökkipiha minulla tietenkin on, mutta se on vähän eri konsepti, kun mökki sijaitsee metsäisellä tontilla ja siellä pääsee käymään harvemmin. Olisi ihana päästä useammin ulos syömään, juoda aamukahveja portailla ja sen sellaista. Ehkä ihmisellä on vain luontainen taipumus aina haaveilla jostakin ja hankalampaa on aina elää niitä unelmia todeksi: jos minulla olisi puutarha, en välttämättä jaksaisikaan kattaa pöytää ulos edes kertaa viikossa. Mutta ihana se on unelmoida kuitenkin.

Jokatapauksessa, on ihanaa kun siskolla on käytössään tuo ihana puutarha ja sinne pääsee halutessaan kyläilemään. Viime kerralla toin mukanani aamiaistarpeet, vaaleanpunaisen pöytäliinan ja paljon tuoreita mansikoita ja raparperia hilloa varten. Paistoimme kasan lettuja, keitimme hilloa ja katoimme brunssin puutarhaan. Kun kuvaus-ja videohommat oli saatu pois alta, istuimme siinä kaikessa rauhassa kahvilla lättyjä syöden, jutustelimme naapurin kanssa ja suunnittelimme puutarhajuhlia, jotka voisimme järjestää yhdessä elokuussa. Lyhtyjä ja valoja puihin, herkullista ruokaa ja ehkä livemusiikkiakin – ja paljon lisää unelmoitavaa.

(Jos siskon koti kiinnostaa enemmänkin, tein viime syksynä esittelypostauksen tuosta ihanasta, tunnelmallisesta puutalokaksiosta)

Aamiainen siskon puutarhassa: lettuja ja mansikka-raparperihilloa

Jos ette muuten ole kokeilleet koskaan tehdä hilloa itse, suosittelen lämpimästi. Itsetehtyä hilloa ei voita mikään kaupan versio ja valmistus tapahtuu paljon nopeammin ja helpommin kuin uskoisi, ainakin jostain syystä minulla on aina ollut sellainen mielikuva että hilloa keitellään tuntikausia. Me keitettiin hilloa n. 10 min ja syötiin sitä jo hetken jäähtymisen jälkeen lettujen kanssa. Dansukkerin uudella minihillosokerilla hilloon tulee n. 30% vähemmän sokeria kuin hilloihin yleensä, mutta maku on silti suussasulavan herkkua. Letut valmistimme maailman yksinkertaisimmalla 5dl kauramaitoa + 3dl vehnäjauhoja-reseptillä, hillon ohje löytyy taas alta.

lettuja ja mansikka-raparperihilloa

Mansikka-raparperihillo

500g tuoreita mansikoita
500g raparperia pilkottuna
1 pkt Dansukker Minihillosokeria

1. Perkaa ja paloittele marjat, pese ja pilko raparperi. Lisää 2–3 rkl vettä. Kaada mansikat ja raparperit kattilaan.

2. Lisää Minihillosokeri ja kuumenna kiehuvaksi sekoitellen. Anna kiehua kevyesti poreillen 5-10 minuuttia, sekoita välillä.

3. Kuori vaahto hilloseoksen pinnalta. Kaada hillo puhtaisiin, kuumennettuihin lasipurkkeihin, sulje huolellisesti. Hilloa voi syödä heti kun se on jäähtynyt tarpeeksi.

Säilytä jääkaapissa. Hillo säilyy avaamattomana noin puoli vuotta.

Videon lettukesteiltämme toteutti Sam Jamsen