category: tips

Neuletunnustuksia

neuletunnustuksia

Kaupallinen yhteistyö, Pierre Robert

Rakastan neuleita. Syksyn tullessa osa murehtii kun joutuu luopumaan kesävaatteistaan mutta tämä pohjoisen tyttö iloitsee kun saa aloittaa taas neule-ja villasukkakauden. Olen aina luottanut neuleissani luonnonmateriaaleihin ja erityisesti villaan – jo yläasteikäisenä opin äitini neuvosta tsekkaamaan villapaitojen materiaalilaput, ettei niissä olisi sitä kutittavaa ja sähköistä akryyliä. Ihan kunnon villakin saattaa olla helposti liian kutittavaa, siksi suosikkimateriaalini neuleissa onkin usein lampaanvillaa pehmeämpi merinovilla. Merinovilla on kestävää ja hengittävää, se ei juurikaan nyppyynny ja lisäksi se tuntuu pehmeältä iholla. Eikä kutita.


Merinovillan ja muidenkin villavaatteiden huoltamisessa on hyvä muistaa ykkössääntönä se, että villaa kannattaa pestä mahdollisimman harvoin. Käyttökertojen välissä villavaatteita kannattaa tuulettaa ja yksittäiset tahrat voi yrittää puhdistaa paikallisesti pelkällä vedellä ja villalle tarkoitetulla pyykinpesuaineella. Voin tunnustaa, että minulla on monia villaneuleita, joita en ole pessyt ehkä kuin kerran jos kertaakaan, eikä edes hävetä! Monissa villavaatteissa saattaa olla käsinpesusuositus, mutta itse uskon että kone on minua parempi mittaamaan sopivan  pesuveden lämpötilan ja käytän aina villanpesuohjelmaa. Nyppyyntynyttä neuletta ei tarvitse heittää pois, vaan kashmirkamman avulla nyppyneuleista saa kuin uusia.

Norjalainen Pierre Robert on tehnyt tänä syksynä ihanan neulemalliston yhdessä Hanneli Mustaparran kanssa. Hanneli on yksi niistä ulkomaisista bloggaajista, joita olen seurannut melkein alusta alkaen ja siksi odotin kiinnostuneena, mitä yhteistyö pitäisi sisällään. Mallistoon kuuluu sukkia, pitkä-ja lyhythihaisia neuleita ja maailman mukavimman näköinen oloasu, jota aion toivoa joululahjaksi. Neuleet ovat hyvin simppeleitä, istuvia ohuita neuleita, eikä itse suunnittelussa ole oikeastaan mitään kovin erikoista – eikä pidäkään olla, minimalisti ja yksinkertaisuus on mielestäni neuleissa juuri se juttu.

Hanneli x Pierre Robert-malliston materiaaleina on käytetty joko 100 % merinovillaa tai merinovillan ja tencelin sekoitusta. Tencel on luonnonmateriaali, jolla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin merinovillalla, mutta se siirtää kosteutta pois iholta villaakin tehokkaammin ja auttaa myös vaatteita pitämään muotonsa paremmin. Tencel on myös ympäristöystävällinen valinta: tencelin valmistukseen tarvitaan esimerkiksi 95% vähemmän vettä kuin puuvillan valmistamiseen. Päällä tuo merinovilla-materiaali tuntuu miellyttävän pehmeältä, jopa silkkiseltä.


Pyrin aina vaatteita hankkiessani miettimään niiden eettisyyttä ja ekologisuutta. Merinovillan kohdalla kannattaa olla erityisen tarkka, ettei tule tukeneeksi lampaille hyvin kivualista mulesing-menetelmää, jossa lampaalta leikataan ihoa pois loiskärpästautien estämiseksi. Ilahduin huomattavasti, kun luin Pierre Robertin käyttävän vain mulesing-vapaata merinovillaa ja sitoutuvan muutenkin noudattamaan eettisiä ja sosiaalisia ympäristönormeja – esimerkiksi he eivät käytä tuotteissaan lainkaan kaikkein ohuinta ja hienointa merinovillaa, koska se vaatisi eläinten pitoa liian ahtaasti. Lisätietoja löytyy hyvin täältä.


Hassua muuten, olen aina ennen vieroksunut lyhythihaisia neuleita, ihmetellyt milloin niitä muka voi käyttää ja mieltänyt ne enimmäkseen vanhempien rouvien vaatetukseksi. Mieli on kuitenkin muuttuvainen, nyt olen täysin rakastunut nimenomaan näihin lyhythihaisiin neuleisiin: sopivan lämmin, muttei kuitenkaan yhtään liian kuuma. Onko minusta tullut vanha?

Koodilla VIENA20 saat -20% alennuksen Hanneli x Pierre Robert-mallistosta ja verkkokaupan valikoimasta. Koodi on voimassa 9.11 – 18.11 ja edun saa syöttämällä koodin ostoskoriin tilauksen yhteydessä.

Kuvat: Mustarttu & minä

Järjestystä kotiin

järjestystä kotiin
Kodin sisustaminen etenee hiljakseen – valmista tuskin tulee koskaan. Olen pitkään kaivannut lisää säilytystilaa etenkin keittiöön, jossa olen joutunut säilyttämään astioita ja ruokia samoissa, täpötäysissä kaapeissa. Ratkaisu löytyi yllättäen aika läheltä, kun olin vierailemassa ystäväni Jennin luona hänen pohtiessaan kauniin puisen hyllyn kohtaloa – Jenni ei halunnut kokonaan luopua hyllystä, mutta se ei myöskään sopinut hänen uuteen asuntoonsa. Ehdotin että voisin tarjota hyllylle väliaikaisen sijoituskodin ja tämä ratkaisu osottautui molemmille täydelliseksi: Jenni sai säilytyspaikan hyllylle ja minä järjestyksen keittiöön. Kaikkea ei tarvitse aina hankkia uutena.

Itseasiassa olen ylipäätään ostanut aika vähän mitään uutena tänne asuntooni – ruokapöytä, sohva ja muutamat muut kalusteet ovat ystäviltä, loput vanhoja kalusteita vanhasta asunnostani. Jennin hylly sattui sopimaan täydellisesti keittiööni, se oli lähes samanvärinen kuin Katjalta peritty ruokapöytä. Olen myös iloinen että saan monet kauniit astiani nyt esille, ruokakaapeissa ne olivat aina piilossa. Hyllyn päälle voi koota aina vaihtuvia asetelmia fiiliksen mukaan, juuri nyt lempitavaroihini kuuluu tuo pieni suloinen pupurasia ja Iittalalta saadut uudet teräksiset Nappula-kynttiläjalat.

 

Aloitin tällä viikolla kurssin avoimen yliopiston kautta ja olen ollut aivan innoissani opinnoista. Valmistuin pari vuotta sitten, ja kouluelämää on ollut välillä vähän ikävä. Olen toisinaan miettinyt hakemista jatko-opintoihin, mutta työelämä on pitänyt kiireisenä ja siirtyminen takaisin täysipäiväseksi opiskelijaksi tuntunut liian isolta harppaukselta. Muutama tunti koulua viikossa sen sijaan sopii nykyiseen elämäntilanteeseeni oikein hyvin, pääsen nauttimaan täysin rinnoin uuden oppimisesta ja itsensä haastamisesta.

Tietysti tuon kurssin vuoksi arki on pitänyt aikatauluttaa entistä tarkemmin, kun taas on entistä useampi rauta yhtäaikaa tulessa. Blogi ja siihen liittyvät työt, kuorot ja opiskelut – lisäksi pitäisi ehtiä urheilla, hoitaa koiraa vuoroviikoin, nähdä ystäviä ja levätäkin. Onneksi yksi korvaamaton apuri on ollut Freskan Robert, jonka ansiosta olen voinut käyttää siivoamiseen varatun ajan johonkin muuhun. Mikään ei ole parempaa kuin saapua kotiin Robertin käynnin jälkeen, kun kaikki on niin puhdasta ja siistiä. Huomaan myös, että pystyn keskittymään paljon paremmin siistissä kuin sotkuisessa kodissa – kun asiat ovat ympärilläni järjestyksessä, pysyvät päänsisäinenkin kaaos paremmin hallinnassa.

Koodilla vienak20  saat 20€:n alennus kertasiivouksesta ja koodilla vienak50 –50%:n alennuksen ensimmäisestä siivouskerrasta, kun tilaat säännöllisen siivouksen. Koodit ovat voimassa 29.9.2017. asti.

Arjen helpottajan voit tilata täältä: kotisiivous helsinki


Freskan palvelu saatu bloginäkyvyyttä vastaan ja Iittalan tuotteet osana vuosiyhteistyötä

Pieni matkaopas Roomaan

pieni matkaopas Romaan

Usein ennen reissua matkaa suunnitellessani ja tietoa etsiessäni kaipaan selkeitä, konkreettisia vinkkejä. Että mistä alueelta kannattaa varata majoitus ja miten kuljetaan paikasta toiseen. En voi sanoa olevani mikään Rooman-asiantuntija viiden päivän reissun jälkeen, mutta ajattelin, että omat kokemukseni matkasta voisivat ehkä ilahduttaa jotakuta sinnepäin suuntaavaa. Aiemmin olen kirjoittanut myös pienen matkaoppaan Balille ja lisää matkajuttuja löytyy traveling-tägin alta. Mutta nyt, minipieni matkaopas Roomaan:

Liikkuminen

Roomaan saa sikahalvalla lentoja mm. Norwegianin kautta. Me maksoimme lipuista 130e / menopaluu, mutta kaverit ovat lentäneet sinne tänä kesänä jopa viidelläkympillä. Taksi lentokentältä keskustaan maksaa noin viisikymppiä, juna 14 euroa. Meillä sattui hauskasti niin, että ystävämme Stella ja Jarno olivat samalla lennolla, näin ollen kimppataksi keskustaan tuli halvemmaksi kuin junamatka. Taksiin mentäessä hinta kannattaa aina sopia etukäteen.

Roomassa itsessään liikuimme pääosin kävellen, päiville kertyi helposti 10-20km kävelyä. Myös metroverkosto todettiin toimivaksi. Haaveilin vespan vuokraamisesta ja idyllisistä ajeluista ympäri Roomaa, mutta hylkäsimme ajatuksen kun näimme paikallisten ajotavan. Ehkä parempi niin.

Pieni matkaopas Roomaan

Majoitus

Varasimme Artun kanssa Montin alueelta ihan Colosseumin takaa pienen hotellin nimeltään Caesar House Residenze. Hinta viideltä yöltä oli 400e kahdelta, hotelli oli siisti, palvelu oli ystävällistä ja hintaan kuului ihan ok aamupalakin. Suosittelen kyllä lämpimästi tsekkaamaan myös Airbnb:n tarjonnan – Stellan ja Jarnon vuokraama koti (myöskin Montissa) oli aivan ihana ja vietimmekin siellä parina iltana fiestaa pienellä rauhallisella sisäpihan parvekkeella. Yleensä suosin itse airbnb:tä, koska usein saat kaupan päälle hyviä vinkkejä paikalliselta, autenttisen tunnelman ja persoonallisen kodin lomasi ajaksi. Toisaalta, hotelliyöpymisessäkin on puolensa, kuten siistit huoneet ja puhtaat pyyhkeet joka päivä.

Monti on boheemi taiteilijakaupunginosa, jossa paikalliset tuntuivat viihtyvän – ihmiset kerääntyivät aina illaksi hengailemaan piazzoilla, mukanaan drinkki ja take-away pizzaa. Alueelta löytyi paljon hyviä ravintoloita ja kiinnostavia vintage-putiikkeja, joista harmillisen moni oli meidän reissumme aikana kiinni. Ensi kerralla saattaisin varata myös majapaikan Trasteverestä, rennosta hipsterikaupunginosasta, joka oli täynnä ravintoloita ja elämää.

Syö ja juo (myös vegaanisesti)

En lähtenyt Roomassa etsimään erityisesti vegaaniravintoloita, vaan yritin löytää aina tavallisen paikan listasta vegaani-tai kasvisvaihtoehdon. Ruokapaikkaa etsiessä suosittelen käyttämään Tripadvisoria, josta pystyy rajaamaan valikoimaa vain niihin ravintoloihin, joilta löytyy myös vegaanivaihtoehtoja. Tripadvisorin arvostelujen ohjaamana löysimme myös monta kivaa paikkaa, tosin joskus senkin perusteella saattaa mennä metsään – esimerkiksi yksi ihan kivat arvostelut saanut, mukavalta näyttävä ravintola tarjosi meille pokkana ylihintaista pakastepitsaa. Ei hyvä.

Italialainen ruoka on yleisesti ottaen ihanaa ja hyvin maustettua, ja monet klassiset herkulliset annokset, kuten Pizza Marinara, Pasta al pomodoro (pastaa tomaattikastikkeessa) ja Pasta aglio e olio (valkosipulin ja öljyn kera) ovat usein valmiiksi kasvipohjaisia. Aina kannattaa varmistaa, ettei annokseen kuulu parmesan tai ettei pastassa ole käytetty kananmunaa.

Pastan ja pizzan lisäksi gelato on mielestäni parasta mitä italia voi tarjota, parempaa jäätelöä ei olekaan! Ilahduttavan monissa paikoissa vegaaniset maut oli merkitty selkeästi esimerkiksi kauhan värillä ja valikoimaa löytyi yleensä runsaasti. Joissain paikoissa vohvelissa oli maitoa, jos haluaa pelata varman päälle niin kannattaa annos ottaa kuppiin.

Mieleen jäi myös monet Take away-drinkkibaarit: mikä loistava konsepti! Tuntui niin absurdilta kävellä kaduilla vitosen Aperol Spritz kädessä, kun Suomessa vastaava ei olisi koskaan mahdollista.


Näe ja koe

Roomassa ei nähtävyydet lopu. Vanhoja, historiallisesti tärkeitä rakennuksia, kuten upeita kirkkoja, temppeleitä ja linnoja tuntuu olevan joka kulman takana. Kävimme innokkaina ensikertalaisina Artun kanssa kiertämässä useammankin paikan, mutta intomme ei kuitenkaan riittänyt ihan jonottamiseen tai sisäänpääsystä maksamiseen – meille riitti rakennusten näkeminen ulkopuoleltakin. Näkemisen arvoisia paikkoja Colosseumin lisäksi olivat mielestä Pietarinkirkko Vatikaanissa, PantheonTrevin suihkulähde ja Castel Sant’angelo. Oli ihana istuskella illalla colosseumin nurkilla, fiilistellä paikan tunnelmaa ja pohtia, millaistakohan elämä on silloin   parituhatta vuotta sitten ollut samoilla huudeilla.


Artun blogista löytyy myös kivoja Rooma-postauksia ja uusimpana hauska video matkastamme, kannattaa käydä katsomassa!

Kuvat: minä & Mustarttu