Tässä on Milo, yhdeksänviikkoinen maltankoiranpentu. Milo on ehkä maailman suloisin pieni pörröpallero, hän muutti meille perjantai-iltana ja tässä on nyt parin päivän ajan ihmetelty puolin ja toisin uutta tilannetta. Onhan se aika ihmeellistä, kun on tuollainen pieni söpöläinen pyörimässä jaloissa.
Tervetuloa kotiin, uusi pieni ystävä <3
Pikkusisko talvisessa Tukholmassa. Mulla on tyylikäs sisko, se on kai tullut todettua täällä blogissa aiemminkin. Meillä on aika samanlainen vaatemaku, meillä on jopa täysin samoja vaatekappaleita – esimerkiksi kuvan neule ja farkut löytyvät minunkin vaatekaapistani, samankokoisina. Ei me silti ihan kaksosia olla, samoista lähtökohdista voi tulla aika erilaiset lopputulokset.
Siskon kaapista kadehdin tuota pitkää trenssiä, ihan mielettömän hyvä kirpparilöydöksi, sanoisin. Tosin kirpparit ja kierrätyskeskukset ovat usein pitkiä trenssejä pullollaan, joten ehkä minunkin täytyisi vain vaivautua etsintäkierrokselle.
takki ja laukku secondhand
kengät Vagabond
pipo American Apparel
farkut Topshop
silkkisukat &other stories
neule Samuji
Tuntuu, kuin Helsinkiin olisi tullut kevät: auringonpaiste, kuivat kadut, skeittaajat musiikkitalon edessä ja tavallista enemmän hymyilevät ihmiset ovat nyt ainakin aika selkeitä merkkejä. Fiilis on samanlainen kuin viime vuonna huhtikuussa, voiko kevät tosiaan tulla pari kuukautta etuajassa? Ostin tuoreita tulppaaneja ja aloitin hiljalleen olohuoneen ikkunoiden pesuprojektin, jotta valo pääsisi tulvimaan sisällekin.
Ikkunalaudalle kerääntyy melkein kuin vahingossa kaikkea pastellisen suloista tavaraa. Ehkä vähän höpsöä, mutta en välitä. Laduréen macaronit ovat jo hävinneet parempiin suihin, mutta vaaleanpunainen boxi jäi osaksi laatikkokokoelmaani, joka koostuu lähinnä Hayn laatikoista ja muutamista korurasioista. Tuo mintunvihreä on itseasiassa tulitikkurasia, jossa on oikein pitkiä tulitikkuja – muihin laatikoihin säilön koruja, pinnejä ja muuta tärkeää pikkutavaraa, joka muuten ajelehtisi ympäriinsä.
