there is no place like home

Kolmen viikkoa poissa kotoa. Saavuin lauantaiaamuna Helsingin rautatieasemalle surkeasti nukutun yön jälkeen nuhjuisena, pahanhajuisena ja kuolemanväsyneenä. Kliseisesti: väsyneenä mutta onnellisena. Koti on vain paras paikka maailmassa.


Päiväunien jälkeen piristäviä jälleennäkemisiä hyvän ruuan parissa. Pyöräily kuvankauniin Eiran läpi Kaivopuistoon, jossa törmäsin moneen tuttavaan. Kotimatka kiersi vegemestan kautta, kaupungin paras purilainen vatsassa oli mukava nukahtaa ikiomaan sänkyyn.


hame ja paita Lindex
ballerinat Samuji
laukku Lumi
hattu Monki
pyörä kierrätyskeskus

latte macchiato

Arvatkaa mistä sain inspiraatiota allaolevaan asukokonaisuuteen? Ylläolevasta kahvikuvasta. Ikävä kunnollista kahvia, olen yli viikon juonut päivästä toiseen joko liian laihaa tai liian kitkerää perussumppia.



Pikkusiskoni osti tuollaiset kivat ja rennot housut Mangon alennusmyynnistä. Kokeilin siskoni housuja ja päätin ostaa itselle samanlaiset. Ei olisi ehkä kannattanut, housuista ratkesi lahkeen sauma ensimmäisessä pesussa ja muutkin saumat näyttävät hapertuneen muutamien käyttökertojen jälkeen. Eivät kyllä olleet kalliit, mutta ainahan se harmittaa, kun tulee ostaneeksi surkeaa laatua.

pitsitoppi ja vyö 2nd hand
housut Mango
laukku Lumi
ballerinat Samuji

mustaa valkoisella


Viikon tauko blogista ja blogeista. Kädet ovat olleet täynnä töitä (mukavia töitä), mutta aikaa netille ei ole ollut juuri yhtään. Ehdin tulla kuitenkin julkaisemaan yhden asukuvan Italianmatkalta. Mustavalkoinen mekko ja sukkanuttura pelastivat sen illan, kun piti näyttää vähän fiinimmältä. Varvassandaalit eivät haitanneet.


mekko h&m trend, parin vuoden takainen löytö Trend-puolelta
sandaalit vagabond