9: Kakkukirja-arvonta


Tiedättekö mikä hyvä puoli on siinä, että on tehnyt kirjan? Ainakin se, että on hyvä lahjaidea valmiina monille sukulaisille ja ystäville, joilta kirjaa ei vielä löydy. Tänään haluaisin lahjoittaa kirjani myös kahdelle teistä rakkaista lukijoistani – tajusin nimittäin, että en ole vielä kertaakaan järjestänyt täällä blogissa oman kirjani arvontaa. Ja ilman teitä en varmastikaan bloggaisi eikä silloin tätä kirjaakaan olisi syntynyt!

Jos siis leipomishommat ilman maitotuotteita ja kananmunia sekä visuaalisesti kaunis reseptikirja kiinnostaa, jätä kommenttisi tähän postaukseen 17.12. mennessä, niin olet mukana Eat Cake!-kirjan arvonnassa. Arvon kaksi voittajaa  ja pyrin viemään kirjat postiin 19.12 mennessä, niin kirja ehtii vielä jouluksi. Voittajille ilmoitetana henkilökohtaisesti, muista lisätä siis mukaan sähköpostiosoitteesi (se näkyy vain minulle). Onnea arvontaan!

8: Koirien pikkujoulut


Mielestäni koirillekin täytyy järjestää juhlia säännöllisesti. Sellaisia koirien kokoontumisia, jossa karvapalleroita huomioidaan ehkä tavallista enemmän herkuilla ja rapsutuksilla ja jossa he ennenkaikkea pääsevät peuhaamaan ja leikkimään keskenään turvallisessa ympäristössä. Koirillekin on tärkeää tavata lajitovereitaan, se on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin – ja tottakai on aina kiva päästä juttelemaan koirajutuista ja erityisesti maltankoirajutuista toisten omistajien kanssa – varsinkin näiden maltojen omistajatkin sattuvat olemaan ihan huipputyyppejä!

Viime lauantaina Milo sai siis pikkujoulujen merkeissä kylään kaksi suloista maltankoiraneitiä – Nalan, johon olen tutustunut sattumalta bussipysäkillä ja asennekollegani Jonnan Telma-koiran. Jos yksi maltankoira on jo itsessään söpö näky, niin kuvittele kolme samanlaista! Ei ole ihme, että rotu hurmaa niin monet yksi toisensa jälkeen.


Vaikka nykyään Milo on elämässäni vain osa-aikaisesti, niin se on edelleen yhtä tärkeä ja rakas kuin aina ennenkin. Koirahöpsöyskään ei ole yleisesti vähentynyt yhtään, edelleenkin juttelen (lue = lässytän) vastaantuleville suloisille koirille, etenkin maltankoirille, ja aina kun vain joku kysyy, kerron mielelläni ummet ja lammet omasta koirastani. Tottakai välillä mietityttää, että kauan koiran yhteishuoltajuus voi jatkua ja joudutaanko Milolle valitsemaan jossain vaiheessa vain yksi koti, mutta täytyy luottaa siihen että asiat menevät hyvin ja miettiä aina tilanne koiran parhaan kannalta. Nyt toistaiseksi tämä järjestely on toiminut mainiosti niin koiran kun omistajienkin kannalta.

Koirapikkujouluista tulee varmasti perinnne – ensi vuonna uudestaan, eikö vain? <3


Kuvat Jonna & minä

7: Vegaanin joulupöytä, osa 2/4 – Porkkanalohta helpommin ja nopeammin

7: Vegaanin joulupöytä, osa 2/4 - Porkkanalohta helpommin ja nopeammin

Porkkanalohi, “porkkala”, eli vegaaninen “kylmäsavulohi” muodostui varsinaiseksi hitiksi vuosi sitten joulun alla. Ja kukapa siitä ei pitäisi – ihanan savulohen makuinen herkku tekee vegaanin elämästä helppoa ja uppoaa sataprosenttisesti myös sekasyöjillekin. Oman testihenkilöni mielestä tämä porkkanalohitahna oli parempaa kuin aidosta kylmäsavulohesta valmistettu versio. JES!

Porkkala on ihanaa, mutta liian usein sitä ei jaksa tehdä, koska:

1) Suolaa menee kokonainen paketillinen!
2) Siinä kestää – ensin paistetaan puolitoista tuntia uunissa ja sitten odotellaan vielä porkkanoiden jäähtymistä
3) Pehmeitä porkkanoita on äärimmäisen hankala käsitellä ja kuoria, ainakin minulla iso osa porkkanasta menee hävikkiin kun en saa porkkanaa nätisti kuorittua pehmeänä

MUTTA! Tiesitkö, että kaiken tämän voi tehdä myös helpommin ja myös nopeammin? Ilman suolapaketillista ja 1,5 h paistoaikaa? Testasin tehdä porkkalaa niin, että kuorin ja siivutin ne raakoina, höyrytin kypsäksi ja heitin sen jälkeen marinadiin. Tadaa – lopputulos oli aivan yhtä mainio kuin uunissa suolakuoressa valmistetuissa porkkaloissa! Tällä ohjeella säästät siis sekä aikaa että rahaa. Reseptin jälkeen ohje myös siihen, miten tomaatista voi tehdä vieläkin nopeammin samaista herkkua. Edelleen tässä on vielä se marinointiaika, mutta sitä prosessia ei voi nyt oikein nopeuttaa.

Eikä hätää, jos sinulla ei ole höyrytintä – itse käytin vain kattilaa ja siivilää, jonka päälle löin vielä kannen.


Astetta helpompi Porkkala eli vegaaninen kylmäsavulohi

n. 4-6 paksua porkkanaa
4 tl savuaromia
2 tl valkoviinietikkaa
1 rk rypsiöljyä
1 tl merisuolaa

Kuori porkkanat ja siivuta ne ohuiksi viipaleiksi. Höyrytä porkkanoita n. 20-30min, kunnes ne ovat kypsiä ja pehmeitä. Valmista sillä välin marinadi sekoittamalla savuaromi, valkoviinietikka, rypsiöljy ja suola keskenään. Laita kypsät porkkanasiivut tiiviiseen astiaan, kaada marinadi päälle ja anna seoksen tekeytyä jääkaapissa yön yli. Porkkalat säilyvät ilmatiiviissä astiassa hyvinä jääkaapissa noin viikon verran.

Porkkalatahna:

200g kaura-tai soijapohjaista tuorejuustoa
1 dl vegaanista majoneesia (nykyään vaihtoehtoja löytyy runsaasti!)
1 punasipuli
puolikkaan sitruunan mehu
puolikas puntti tuoretta tilliä
0,5 tl merisuolaa
1-2 dl valmista porkkalaa oman maun mukaan

Pilko sipuli ja porkkalat ja hienonna tilli. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarjoa porkkalatahna tuoreena esimerkiksi palttoonappien tai itsetehdyn saaristolaisleivän kera (Chocochilin blogista löytyy mainio resepti!)

VINKKI: Vielä nopeamman vegaanisen “kylmäsavulohen” saat kun käytät porkkanan tilalta tomaatteja: laita vettä kiehumaan, tee tomaatteihin ristin muotoinen viilto veitsellä. Nosta tomaatit veteen n. 30sek-1min ajaksi, kunnes  kuori lähtee irtaantumaan. Poista tomaatit vedestä, anna niiden jäähtyä (tarvittaessa vaikka kylmässä vedessä) ja poista kuori. Suikaloi tomaatti pieniksi paloiksi, kaada päälle marinadi ja anna tekeytyä jääkaapissa vähintään muutaman tunnin tai yön yli.


Oletko sinä jo kokeillut porkkanalohta?