Kolme hyvää tekevää smoothiereseptiä

kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Verman

Muistatteko, kun smoothiet tulivat muotiin joskus tämän vuosikymmenen alussa? Sitä ennen oli puhuttu aina pirtelöistä. Ostin silloin ensimmäiset superfood-jauheeni ruohonjuuresta ja yritin juoda irvistelemällä ruskeanvärisiä terveyssmoothieita, koska ajattelin niiden tekevän minulle hyvää. Hyvää tekevään smoothiehen tuli tuolloin paljon salaattia tai mitä tahansa vihreää, ehkä hiukan marjoja tai hedelmiä ja tietenkin macaa, lucumaa ja muita ihmejauheita. Maitotuotteet tai makeutus olivat ehdottomasti kielletty, ja mitä terveellisemmän (=pahemman) makuinen smoothie oli, sitä parempi sen vaikutus oli.

Noista ajoista olen viisastunut jo jonkin verran ja ymmärtänyt, että elämä on liian lyhyt siihen, että joisi päivittäin jotain pahanmakuista. Smoothiet kuitenkin jäivät noilta ajoilta elämääni ja trendistä tuli vakiintunut juttu kahviloihin ja ruokakauppoihin. Erilaiset smoothiet ovat edelleen se päivän ateria, mihin on helppo lisätä kaikenlaista terveellistä ja saada päivän vitamiiniannos yhdestä lasista. Kun flunssa kolkuttelee ovella, lisään pirtelööni pakurikääpäuutetta, reilusti inkiväärtä ja tyrnimarjoja. Kun aamulla väsyttää, teen oikein raikkaan vihersmoothien ja kurnivalle mahalle välipalaksi kuitua ja jogurttia sisältävän marjasmoothien. Kun haluan herkutella, on lakusmoothien aika.

kolme hyvää tekevää smoothiereseptiä

Bioteekin Elinvoima-sarja sisältää viisi erilaista jauhemuotoista ravintolisää, joita voi helposti lisätä juurikin smoothien tai aamiaisjogurtin sekaan. Itselläni on niistä käytössä aktiivisesti kolme: viherjauhe, kuitu ja merilevä. Nykypäivänä ruoka on vähäkuituista ja ainakin itselläni kuitujen saanti ruuasta jää helposti liian vähäiseksi. Elinvoima kuitujauhe sisältää mm. kauralesettä, pellavaa ja hamppua ja on oikeasti sen verran hyvänmakuinen, että sitä voi lisätä vaikka pari ruokalusikallista suoraan veteen ja nauttia sellaisenaan. Merilevä on taas maistuu mielestäni ihan järkyttävälle, mutta vegaanille merilevävalmisteen käyttö on hyvin suositeltavaa jodin saannin takia. Onneksi päivän suositusannos on vain 1/4 tl ja esimerkiksi sitrussmoothieen sekoitettuna merileväjauhe ei maistu lainkaan.

Omat smoothiesuosikkini eivät sisällä koskaan kovin pitkää ainesosalistaa, enkä osaa oikein antaa kovin tarkkoja määriä ohjeisiin. Lisäilen aineksia vähän fiiliksen ja päivän mukaan, joskus tarvitsee enemmän makeutta, joskus ei ollenkaan. Näitä kolmea reseptiä käytän eniten, tosin raaka-aineet saattavat vaihdella paljonkin sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään. Löytyykö täältä vielä muita, jotka edelleen juovat päivittäin smoothiensa?

Oikeasti hyvänmakuinen vihersmoothie

Kurkkua
Ananasta
Appelsiini
Kourallinen tuoretta minttua
1 rkl Elinvoima viherjauhetta
Vettä ja jäitä tarpeen mukaan

Tuhti marjasmoothie

2 dl suomalaisia pakastemarjoja
1 rkl tyrnimarjoja
0,5 dl soija-tai kaurajugurttia
1-2 rkl Elinvoima kuitua
kasvimaitoa tai vettä tarpeen mukaan

Trooppinen sitrussmoothie

Pakastettua mangoa
Ananasta
Puolikas banaani
Appelsiini
1 rkl sitruunamehua
1 tl inkivääriä
Vettä ja jäitä tarpeen mukaan

Kun olet sekoittanut ainekset tehosekoittimessa, lisää lopuksi 1/4 tl Elinvoima merilevää ja sekoita se smoothien joukkoon lusikalla.

Pääsiäisbrunssilla: italialaiset härkispyörykät tomaattikastikkeessa

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iittala

Päätin tänään järjestää pitkästä aikaa brunssin kotonani. Tänä keväänä harvat täysin vapaat viikonloput olen yleensä viettänyt Helsingin ulkopuolella, joten kotibrunsseille ei ole ollut montaa mahdollisuutta. Onneksi tuli pääsiäinen ja neljän päivän vapaat – loistavaa aikaa kutsua kylään ystäviä hyvän ruuan ääreen. Pitkästä aikaa inspiroiduin oikein kunnolla kokkailemaan, tällä kertaa valmiscroissantit ja eineskarjalanpiirakat jäivät kauppaan. Jälkiruoaksi ostin tietenkin tuokkosen mämmiä, ystäväni eivät sitä suostu syömään mutta itse nautin sitä mielelläni pienen annoksen kerran vuodessa, ihan vain pelkästään palautteeksi mieleen hiukan lapsuusmuistoja.



Pääsiäisen kunniaksi halusin tehdä jotain ruokaisampaa – vegenä on helppo keksiä brunssille monenlaisia raikkaita salaatteja, smoothieita ja makeita jälkkäreitä, mutta ruokaisampien brunssiruokien kanssa menee helposti sormi suuhun. Mieleni teki jotain yrttistä haudutettua pataa tai vastaavaa, ja siitä syntyi idea italiaistyyppisistä “liha”pyöryköistä tomaattikastikkeessa. Jauhelihan tilalta reseptiin käytin härkistä, uskoisin nyhtökauran käyvän tähän aivan yhtä lailla. Yleensä näihin pyörykkäresepteihin tulee kananmunaa, mutta oli hyvä huomata että härkispullat pysyivät ihan loistavasti kasassa ilman sitäkin. Lopputuloksena oli ihanan maukkaat ja mehevät pullat, jotka tarjosin brunssivieraille tuoreen ciabatta-leivän kanssa.

Uusi paistinpannuni on nostanut kovasti motivaatiotani ruuanlaittoon viime aikoina – Björn Dahlströmin suunnittelema Tools-sarjan paistinpannu sopii näiden pyöryköiden valmistukseen hyvin, sillä se on myös uuninkestävä. On vain hyvä muistaa että uunissa tuo kahva kuumuu aikamoisesti, joten patalappu on välttämätön ettet polta sormiasi!  Rakastan tällaisia arjen välttämättömyystuotteita, jotka ovat sekä toimivia että kauniita. Iso osa ruuanlaittovälineistäni on monen vuoden takaa ja jo varsin kulahtaneita, haluaisin pikkuhiljaa korvata parhaat päivänsä nähneet padat ja pannut näillä Tools-sarjan tyylikkäämmillä versioilla.



italialaiset härkispyörykät

Italialaiset härkispyörykät tomaattikastikkeessa

Härkispyörykät:

1 ptk härkistä (myös nyhtökaura käy)
1-2 viipaletta vaaleaa leipää (käytin ciabattaa)
1 dl kasvislientä
0,5 dl vegaanista parmesania (valinnainen)
1 valkosipulinkynsi
1 tl rosmariinia
3 rkl silputtua tuoretta persiljaa
2 tl silputtua tuoretta basilikaa
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria

Kastike:

1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattipyrettä
400g tomaattimurskaa
0,5 dl vettä
0,5 tl sokeria
ripaus suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Poista leivistä kuoret, paloittele ne ja laita kasvisliemeen turpoamaan. Murskaa valkosipuli ja silppua yrtit. Sekoita yrtit, mausteet, raastettu parmesan, valkosipuli, härkis ja pehmenneet leipäpalat tasaiseksi taikinaksi.

Kuullota sipulia kastiketta varten oliiviöljyssä pannulla. Lisää tomaattipyre, tomaattimurska, vesi ja mausteet ja anna hautua hetki. Muotoile härkistaikinasta reilun kokoisia pullia n. 8-10 kpl ja paista nopeasti toisella pannulla öljyssä. Kaada tomaattikastike pyöryköiden päälle ja kypsennä pullia ja soosia uunissa n. 10 minuutin ajan. Anna jäähtyä hetken ja tarjoile esim. ruualla spagetin tai brunssilla tuoreen ciabattan kanssa.

Kuvissa näkyvät Iittalan astiat saatu osana vuosiyhteistyötä.

Viisi vuotta sitten..

Niin moni asia oli toisin. En käynyt silloin vielä säännöllisesti töissä kesätöitä lukuunottamatta, vaan olin täysipäiväinen opiskelija. Silloin valmistuminen oli vuosien päässä oleva asia, en silloin uskaltanutkaan haaveilla kesämökistä, enkä tiennyt että jonain päivänä elämääni tulisi ihana pieni karvapallero nimeltä Milo. Keskityin täysillä opiskeluihini ja kuoro-ja blogiharrastukseen. Tuolloin ei ollut juurikaan varaa matkusteluun ja jos vaikkapa lempimerkilleni Samujille tuli uusi ihana mekko, en todellakaan voinut kävellä vain sisään liikkeeseen ostamaan sitä. Tuohon aikaan jokainen penni vielä laskettiin tarkkaan.


Tuunasin ja tein todella paljon vaatteita ja asusteita itse. Kaikissa näissä kuvissa (kahvikuppikuvaa lukuunottamatta) on jotain itse tekemääni – kukkakoru turkkilaisesta jugurttipurkista, kirjekuorilaukku vanhasta nahkatakista ja puupalasista, hapsupaita isosta trikoopalasta ja punottu toppi kahdesta vanhasta t-paidasta. Rakastan edelleen käsillä tekemistä, mutta viisi vuotta sitten opiskelijana aikaa askarteluihin oli huomattavasti enemmän kuin nykyisin.


Käytin paljon enemmän värejä ja tyylini oli tyttömäisempi ja leikkisämpi. Kukkamekkoja, värikkäitä vaatteita, erikoisiakin tyylikokeiluja ja rohkeaa värienkäyttöä. Käytin todella paljon mekkoja ja housuja hyvin harvoin, nykyään tilanne on päinvastainen. Olin vielä pitkätukkainen ja hiuksissani oli oma väri. Rakastin tehdä erilaisia kampauksia ja kaipaan edelleen aina toisinaan lettikampauksia ja pitkää poninhäntää..

Bloggaaminen oli hyvin erilaista. Kaupallisia postauksia ei ollut viisi vuotta sitten blogissani nähty vielä yhtäkään. Tuolloin kävin kyllä toisinaan pressipäivillä, sain joskus tuotelahjana esim. kosmetiikkaa ja osallistuin muistaakseni ensimmäiseen blogigaalaankin. Vaikka moni asia on bloggaamisessa muuttunut, niin innostus kauniiden hetkien tallentamiseen ja arjen estetiikkaan on säilynyt.


Olin vielä aika keskinkertainen valokuvaaja ja sitäkin surkeampi kirjoittaja. Monet blogitekstini olivat vain parin lauseen mittaisia, enkä oikeastaan koskaan kirjoittanut mistään syvällisemmistä aiheista. Valokuvaajana olin aika aloittelija, käytin kyllä järjestelmäkameraa ja ihan kohtuullisen hyvää objektiivia, mutten ymmärtänyt mitään aukoista, ISO-arvoista tai valotuksesta. Vaikka olen kehittynyt paljon kuvaajana, niin pystyn kuitenkin katselemaan monia viiden vuoden takaisia otoksia ilman myötähäpeää, päinvastoin.

Viisi vuotta – toisaalta niin lyhyt, mutta toisaalta ihan älyttömän pitkä aika. Minä olen muuttunut, ihmiset ympärilläni ovat muuttuneet ja koko maailmakin on muuttunut tässä ajassa. On hyvä huomata että kehitystäkin on tapahtunut, toivottavasti voin taas viiden vuoden päästä sanoa samoin. Muutos on aina väistämätöntä, kehitys valinnaista.