uudessa kodissa


Syyskuu alkoi ihanasti uudessa kodissa. Täällä on kaikki kesken, pahvilaatikot purkamatta ja tavarat hukassa – silti olen hurjan onnellinen tästä asunnosta. Täällä on sellaista valoisuutta ja seesteisyyttä, mitä olen pitkään kodiltani toivonutkin. Pitkästä aikaa muutin myös asuntoon jossa kaikki valmiiksi kohdallaan, yhtään seinää ei tarvitse maalata, eikä viettää päiväkausia kaappeja asennellen ja nurkkia puhtaaksi hinkaten. Sisustusinnostus tulee todennäköisesti välittymään tänne blogiinkin, toivottavasti ei haittaa.

la petite fille sage


Aamu Kalevankadulla. Pikkusiskollani on mekko ja hattu, joista saatan olla himpun verran kateellinen. Huonoja puolia siinä, että meillä on aika samanlainen maku vaatteiden suhteen. Hyviä puolia on kuitenkin ehkä enemmän, yleensä kaikkea voi vähän lainailla puolin ja toisin.

Ja te kaikki, jotka olette miettineet, milloin täällä Suomessa oikein voi yhdistää paljaat sääret nilkkureihin, kuulkaapas: NYT on se aika. Mekkokausi ei ole vielä ohi, ja kesän aikana hiukan ruskettuneita sääriä ei haluaisi vielä verhota sukkahousuihin. Siis mekko päälle ja nilkkurit jalkaan!


ei tullut mekko, tuli hame

Löysin kevättalvella kirpputorilta pitsimekon, josta piti tulla kesän lempimekko. Ei tullut. Mekon pitsihelma oli ihana, mutta muuten malliltaan se oli hyvin hankala ja epäimarteleva. Niimpä siitä tulikin hame: leikkasin yläosan pois, tein vyötärökaitaleen ja lisäsin vetoketjun. Suhteellisen pienellä vaivalla iso ilo. Itsessään aika kesäinen mekko saa käyttöaikaa lisää, kun sen yhdistää paksuun collegeen.

Kaksi vuotta olen kuvannut asukuvia tuossa sisäpihalla, nämä varmaan viimeiset tästä miljööstä. Viisi yötä muuttoon, jännittävää.