Huomenna alkaa lokakuu, nyt viimeistään otan kasmirhuivit ja villakangastakit käyttöön. Syyskuun puolella uutta villakangastakkia tuli jo kokeiltua – tuntui ehkä vähän hassulta yhdistää talvivaate paljaisiin sääriin (tai lähes paljaisiin, ohuiden sukkiksien verhoamiin). Lopputulos näytti kuitenkin aika hauskalta, eikä tuo takki nyt mikään kovimpien pakkasten vaate ole vaan ennemminkin välikaudelle sopiva.
Takki Zara / huivi Cos / kengät Samuji / laukku Lumi Accessories (saatu blogin kautta)
Syksy ja pesänrakennusvietti. Tekee mieli laittaa kotia ja tyynyjen värivalinta on yhteäkkiä hirveän mielenkiintoinen pohtimisen aihe. Vaikka pastellisävyt miellyttävät edelleen, aloin kaivata sisustukseen hiukan lämpimämpiäkin värejä. Yksi ruskanoranssi tyyny muuttaa tunnelmaa jo paljon. Takkaa ei ole saatu vielä käyttökuntoon, mutta uuninluukussa on kiva polttaa kynttilöitä. Tulkoon talvi ja kylmyys, kotona on kuitenki kiva oleskella.
Tehtävä: etsi ylimmäisestä kuvasta pieni maltankoira.
Käsittämättömän lämmin syyskuun alku toi mukanaan fiiliksen, että kesä ei varmaan lopu koskaan. Kunnes se loppui, tämän viikon maanantaina. Kesä 2014, nyt se on mennyt ja seuraava kesä onkin ihan eri kesä. Kesään kuului monet juhlat: häitä, rippijuhlia ja synttäreitä. Piknikkejä ja puistobileitä. Uimista meressä ja järvissä enemmän kuin ikinä aiemmin aikuisiälläni. Kymmeniä reissuja kotimaassa ja yksi ulkomaillekin. Satoja iltakävelyitä koiran kanssa merenrannassa ja lähipuistoissa. Aivan liikaa kutittavia hyttysenpuremia ulkona istuttujen iltojen johdosta.
Odotan tulevaa talvikautta ihan positiivisin fiiliksin, mutta aina pieni haikeus iskee tähän kesän loppumiseen. Että hei vaan kesä, ehkä reilun kuuden kuukauden kuluttua nähdään taas.
