Monthly Archives: February 2015

Aamupalavinkki: hemmottelua

Joskus, kun haluan hemmotella itseäni, valmistan herkullisen aamiaisen ja tarjoilen sen itselleni sänkyyn. Sängyssä syöminen on asia, joka jakaa mielipiteitä – joidenkin mielestä se on yksinkertaisesti järkyttävää, joidenkin mielestä ihanaa luksusta. Voitte varmaan arvata, että itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan. Haaveilen usein hotellissa aamiaisen tilaamisesta huoneeseen, mutta en ole koskaan kyllä tullut sitä tehneeksi, täytyypä toteuttaa ensi kerralla kun yövyn hotellissa. Elämä on liian lyhyt turhille säännöille, eli jos mieli tekee syödä herkkuja sängyssä pyjama päällä, kannattaa niin tehdä. Lakanalle tippuvat murut tai kahviläiskäkään eivät loppupeleissä ole kovin vaarallisia. Toisaalta, jos ajatuskin sängyssä syömisestä tuntuu vastemieliseltä, ei sitä varmastikaan kannatta toteuttaa.

Kotona aamiaisen syöminen sängyssä on nykyään vähän riskialtista – jos selkänsä kääntää herkkutarjottimelle, niin seuraavassa hetkessä huomaa koiran nuolemassa viinirypäleitä. Onneksi hedelmät eivät ole Milon suosikkiruokaa, mutta joku muna-pekoni-aamiainen voisi hävitä lautaselta silmänräpäyksessä.

Oma suosikkiaamiaiseni sisältää yleensä paljon hedelmiä, jonkin smoothien ja esimerkiksi puuron tai jogurttiannoksen. Ja tietenkin kahvia. Viikonloppuisin jaksan yleensä tehdä vähän ruokaisempiakin aamiaisia, kun aikaa on enemmän. Arkipäivinä nopeus on valttia.


harmaahämy

Väritön sää, tumma asukokonaisuus ja pienen sisäpihan portaikko toivat tänään kuviin omanlaisensa, vähän sellaisen harmaanhämyisen tunnelman. Kuvissa on pari tämän hetken lempivaatettani: Cosin silkkihousut ja Arelan vaaleanpunainen Laine-neule, jonka sain hiukan ennen joulua lahjaksi yhteistyöstä. Laine-neule on yksi niistä yläosista, joka tuntuu sopivan kaikenlaisten alaosien kanssa yhteen. Sanoin joskus, että eihän ihminen muuta tarvitse, kuin tuota kyseistä neuletta eri väreissä, ainakin kun talvikauden pukeutumisesta puhutaan. Ajattelin, että jos tämä malli säilyy Arelan valikoimassa, niin ensi syksynä voisin ehkä satsata harmaaseen tai tummansiniseen neuleeseen. Mutta tuo vaaleanpunainen on ihana väri juuri nyt – se enteilee kivalla tavalla kevättä.

Tuntuu että kevät on tullut Helsinkiin – kadut ovat kuivat ja aamukävelyllä linnut visertävät. Kuivat kadut tarkoittavat omalla kohdallani sitä, että korkokenkiä tulee käytettyä entistä enemmän.


takki secondhand / neule Arela* / kengät &others stories / silkkihousut Cos / laukku Lumi Accessories*

*tuotteet saatu blogin kauttaKuvat: Jenni Rotonen / Pupulandia

Sunnuntaibrunssin tunnelmia


Viime sunnuntaina kotini täyttyi naurusta ja pöydät herkuista. Kyseessä oli tietenkin ensimmäinen asennebrunssi – täytyy sanoa, että ei hullumpi sellainen. Sain ihania asennetytöt Ullan, Tuulian, Ainon ja Juulian meille kylään, pääsin maistelemaan Juulian valmistamia brunssiherkkuja ja itse huolehdin siitä, että meillä oli muuten mahdollisimman viihtyisä miljöö.

Yhteistyökumppanina meillä oli Vallila interior ja Fazer – siinä missä Juulia hoiti ruokapuolen, niin oma tehtäväni oli stailata brunssikattaus Vallilan uusia Cacao Fabrik-tuotteita käyttäen. Cacao fabrik yhdistää vanhoja karkkipapereiden kääreitä, kuten Da capon ja oman lapsuuteni lempparin, Kis kisin.


Vaimomatskuu-blogin Juulia oli taikonut ihan mielettömät pöperöt meille ja käyttänyt suklaata raaka-aineena sellaisilla tavoilla, mitkä eivät itselleni olisi tulleet ikipäivänä mieleen. Miltä kuulostaa esimerkiksi salaatti, johon tulee suklaata? Suosittelen tsekkaamaan Juulian mielikuvitukselliset (+gluteenittomat) brunssireseptit:

Suklainen banaanileipä – ihan järkyttävän hyvää, etenkin valkohomejuuston kera.

Taatelisnickersit – taatelit täytetään cashewpähkinöillä ja upotetaan tummaan suklaaseen – NAM. Söin näitä vahingossa seitsemän putkeen.

Keltajuuri-viikunasalaatti paahdetulla valkosuklaamurulla – suklaa salaatissa todellakin toimii.


Appelsiineja ja veriappelsiineja mehustaessani huomasin, että värikkään kuosin ja värikkäiden sitrushedelmien liitto ei näytä yhtään hassummalta. Vaikka lähtökohtani oli yhdistää karkkipaperikuosiin mahdollisimman paljon valkoista, tuli ruokien myötä lopputuloksesta oikea värisirkus – eikä mielestäni yhtään huonolla tavalla. Kohdalleni ole muuten varmaan koskaan sattunut noin tummanpunaisia veriappelsiineja, ihan mielettömän syvä ja kaunis väri.

Kiitos tytöt vielä ihanasta brunssista! Tästä tehdään perinne.

yhteistyössä Vallila Interior, Fazer ja Asennemedia