Monthly Archives: March 2016

Vegaani Pariisissa

vegaani pariisissa

Vihdoin ruokapostaus Pariisista! Etukäteen ajattelin, että vegaanius Pariisissa olisi todella hankalaa, ja olin valmistautunut syömään myös tarpeen tullen vegetaarisesti, en halunnut ruuasta stressin aihetta lomamatkalleni. Täytyy sanoa, ettei Pariisi mikään vegaaniruokailijan paratiisi ole, mutta ei se vegepaikkojen löytäminne ollut kuitenkaan niin hankalaa ollut silti, kuin luulin. Paria croissanttia ja yhtä Laduree-macaronsia lukuunottamatta söin matkan aikana täysin vegaanisesti.

Airbnb-asuntomme oli Le Maraisin alueella, jossa ravintolatarjonta oli mielestäni todella hyvä ja useita täysin vegaanisiakin ravintoloita mahtui joukkoon. Omat suosikkini ravintoloista ja kahviloista ovat sellaisia rennon tyylikkäitä paikkoija, joista saa maittavaa ruokaa monipuolisesti, eri ruokavaliot huomioiden. Vierailumme Pariisissa oli niin lyhyt, että ehdimme testaamaan vain muutaman paikan, tässä niistä suosikkini.

vegaani pariisissavegaani pariisissa

Season / 1 Rue Charles Francois Dupuis

Kävimme seasonissa aamupalalla ja poistuimme varsin tyytyväisinä. Vegaanitarjontaa oli paljon, ja muutenkin maukkaita ja hyvännäköisiä ruokia: salaatteja, täytettyjä leipiä, smoothiekulhoja etc. Season oli selvästi suosittu ja trendikäs paikka, mutta saimme silti lauantai-aamupäivällä pöydän ilman jonotusta. Avokadoleivät olivat herkullisia, samoin tilaamani acai smoothie bowl. Paikasta tuli vähän mieleen Kasarmitorin The Cock, niin ruuan kuin sisustuksensakin puolesta. Ainoa miinus tulee hinnoittelusta, paikka oli hitusen kallis mielestäni.

vegaani pariisissavegaani pariisissa

Hank Burger 55 Rue des Archives

Pariisissa ei ehkä ensimmäisenä tulisi mieleen lähteä hampurilaiselle, mutta kun kyseessä on kokonaan vegaaninen burgeripaikka, niin täytyyhän se testata. Suosittelen paikkaa, vaikkei vegaani olisikaan, hampparit olivat nimittäin todella herkullisia! Mieheni epäili kovaasti paikan vegaaniutta, koska burgeri oli kuulemma todella lihaisa ja täyttävä. Sisustus oli suloisen mökkimäinen kukkatapetteineen ja puujakkaroineen ja palvelu oli ystävällistä.

Coffee Spoune36 Rue Saint-Sebastien

Ehdin kävellä Coffee Spounen ohi monta kertaa ennen kuin huomasin sen, vaikka se sijaitsi ihan asuntomme lähellä. Tila näytti alkuun todella pieneltä, mutta peremmällä olikin enemmän asiakaspaikkoja. Emme ehtineet kokeilla paikan herkulliselta kuulostavaa brunssia, enkä osaa sanoa sen vegaanisuudesta, mutta täältä sai todella hyvää soijalattea ja paikan tunnelma oli varsin viehättävä. Spounessa olisin voinut istuskella pidempäänkin.

vegaani pariisissa

Ob-La-Di54 Rue De Saintonge

Odotin eniten etukäteen käyntiä kauniissa Ob-La-Di kahvilassa, mutta aamiainen jäi täällä kokematta pitkän jonon vuoksi – paikka on kovin pieni ja selkeästi suosittu. Haimme täältä silti herkulliset mantelimaitolatet mukaan ja ehdin vähän ihastella paikan sisustusta. Juttelin myös tarjoilijan kanssa, ja paikassa suhtaudutaan myös suopeasti vegaaneihin ja muihin erikoisruokavalioihin, tarjolla olisi ollut ainakin chia-vanukasta ja avokadoleivän olisi saanut vegaanisena.

vegaani pariisissavegaani pariisissa

Muita vinkkejä

Kaikista ruokakaupoista ei välttämättä saa soijamaitoa-tai jugurtteja, mutta ainakin Le Maraisin alueella oli monta luomu/eko-ruokakauppaa, jossa oli todella hyvät vegaanivalikoimat, melkein paremmat kuin Suomen vastaavissa. Ostimme ensimmäisenä iltana tälläisestä ekokaupasta aamiais-ja iltapalatarvikkeita koko viikonloppua varten, ja söimme päivän ensimmäisen aamupalan aina Airbnb-asunnossamme, ettei tarvinnut lähteä nälkäisenä brunssipaikkoja etsimään. Asunnosamme oli isot ikkunat ja hyvät näkymät läheiseen puistoon, että ikkunan ääressä istui oikein mielellään Pariisilaiselämää seuraamassa.

Onko teillä kokemuksia Pariisista vegenäkökulmasta? Vinkkejä saa jakaa, vaikkapa seuraavaa matkaa varten.

Rannekelloista ja sumusäästä

Viimelauantainen sumu inspiroi kuvaushommiin – olen aina tykännyt sumusäästä. Siinä on jotain inspiroivan mystistä, kaupunki ikään kuin peittyy salaperäisyyden verhoon, ihmiset tuntuvat häviävän usvaan ja ilmestyvän taas sieltä kuin tyhjästä. Valokuville sumu antaa kauniin taustan ja nostaa värit hyvin esiin, ehkäpä siksi innostuin pitkästä aikaa pukemaan vähän voimakkaampia värejä. Yleensä metsänvihreä ja viininpunainen assosioivat mielen syksyyn, mutta olisihan toki liian ahdasmielistä käyttää aina vain tiettyjä värejä tiettyinä vuodenaikoina. Keväässä on muitakin sävyjä ja tunnelmia, kuin kepeitä pastelleja ja raikkaita raitoja.

Olen viimeksi käyttänyt rannekelloa pikkutyttönä. Ennen kännykkäaikakautta se olikin varsin hyödyllinen asuste, toisinaan lähes välttämätön. Puhelin onkin ollut ihan kätevä kello viimeiset 15 vuotta, se päivittyy itsestään kesäaikaan ja vaihtaa paikalliseen aikaan ulkomailla seikkailessa. Kuitenkin olen taas kohdannut haasteita tilanteissa, joissa kännykän vilkuilu on ehkä epäkohteliasta mutta silti tarpeellista – esimerkiksi töissä. Toki kellolla on myös muutakin merkityistä kuin käyttöarvo: hienoimmillaan se on upea asuste joka viimeistelee asukokonaisuudet.

Daniel Wellingtonilta otettiin yhteyttä ja tarjottiin minulle mahdollisuutta valita yksi kello heidän valikoimistaan, ihan kuin siellä oltaisi aavistettu kellohaaveeni. Omaksi suosikikseni nousi Classy St Mawes-kello 34mm leveällä nahkarannekkeella, konjakinruskeana tietenkin. Valehtelematta voin sanoa, että kello on saapumisensa jälkeen ollut ranteessa joka ikinen päivä, se näyttää hyvältä ja pelastaa töissä ne tilanteet, kun ei tiedä kelloa muttei ehdi kaivamaan kännykkää esille. Olen vain tehnyt  mieheni hiukan kateelliseksi, täytyy ehkä hankkia oma kello DW:ltä hänellekin.

neule ja laukku Samuji / farkut Monki / huivi Acne / kellot Daniel Wellington (saatu)
ps. Jos kellon hankinta tuntuu ajankohtaiselta, niin koodilla VIENA saat Daniel Wellingtonin nettikaupassa kaikista kelloista -15% alennuksen 15.4. saakka.

Onnistunut pääsiäinen – aikaa ystäville ja ruualle

Pääsiäinen, pitkä viikonloppuloma. Perjantaista maanantaihin vieraita on käynyt joka päivä, lisäksi ollaan vähän kyläilty itsekin. Iso aika on vierähtänyt keittiössä, tiskikonetta on pyöritetty kolmekin kertaa päivässä. Parasta, kun kerrankin on ollut kunnolla aikaa sekä ystäville että ruualle. Samaan aikaan helpottavaakin palata arkirutiineihin, brunssit ja illalliskutsut kaikessa ihanuudessaan väsyttävät, kun niitä on monta peräkkäin. Elämä ei kai voi olla vaan yhtä juhlaa, tarvitaan leppoisaa arkea tasapainoksi.

Olen huomannut nauttivani suuresti siitä, kun saan tehdä muille ruokaa. Suostuin juuri tulevan keväisen mökkiviikonlopun ruokavastaavaksi ja suunnitelen jo nyt tulevia keväänaloitusjuhlia, puutarhakutsuja ja ehkä jopa jotain juttua ravintolapäivälle. Ehkä kokkaamisessa ja leivonnassa koukuttaa sama kuin käsitöissäkin, työ on konkreettista ja tuloksen näkee nopeasti.

Haluan jakaa teille pari reseptiä – näitä meillä muun muassa kokkailtiin pääsiäisenä, en kirjoita reseptejä auki tähän, kun hyvät ja selkeät ohjeet löytyvät linkkien takaa.

Vegaaninen shepherds pie. Jamie Oliverin resepti, todella herkullinen vegaaniversio perinneruuasta, jossa yhdistyy täyteläinen linssi-kikherne-muhennos ja peruna-bataattimuusi. Älä säikähdä monimutkaisen oloista ohjetta, loppupeleissä ruoka syntyy suhteellisen nopeasti.

Igorin vegekana. Tätä on tarjottu sekasyöjille jo muutamaan otteeseen, aina on kaikki mennyt kaupaksi ja kiitoksiakin on tullut.

Porkkanakakku. Klassikkoherkku, toimii vegaanisena ainakin itselleni lähes paremmin kuin nomiversiona. Tuli todettua, ettei kuorrutteen kanssa kannata pihistellä.

3 raaka-aineen omenapiirakka. Yksi ruokataiteilija-nero Virpi Mikkosen loistoresepteistä. Tähän löytyy aina ainekset kaapista, syntyy hetkessä ja ei ole liian makeaa. Omenapiiraan kaveriksi sopii esimerkiksi Oatlyn kauravaniljasoosi.

ps. moni arvasi oikein – Marimekko-postauksen tuotteista meille jäi ihastuttava Urna-maljakko. Vihdoin tarpeeksi suuri ja kaunis vaasi isoille kukka-asetelmille.