Kun kesällä pidimme ystävieni kanssa Downton Abbey-teemaiset juhlat puutarhalla, päätimme että seuraavaksi  järjestetään villapaita & viini-ilta, syysillallinen kynttilänvalossa. Olin kovasti suunnitellut näitä pippaloita viime lauantaille, joka olisi ollut kaikin puolin täydellinen päivä loppukesän puutarhajuhlille: oli elokuun viimeinen päivä, intiaanikesä ja venetsialaiset. Elämä päätti kuitenkin puolestani toisin, koska tulin kipeäksi ja muiden juhliessa vuoden viimeistä kesäviikonloppua makoilin itse kotona sisätiloissa. En kuitenkaan katkeroitunut, vaan mietin mielessäni että heti kun sopiva mahdollisuus iskee, menen puutarhalle illastamaan, vaikka yksin jos ei muuta. Eilen sitten sattuikin niin, että aamuinen rankkasade ja harmaus muuttui kauniiksi, aurinkoiseksi iltapäiväksi ja muutama ystäväkin innostui spontaanista illallisideasta. Villapaita & viini-ilta toteutui sittenkin!

Haaveilen aina isoista juhlista, johon voisin kutsua kaikki mahdolliset ystäväni, mutta toisaalta isot juhlat vaativat paljon järjestelyjä ja resursseja, ja jäävät helposti järjestämättä sen takia kun aikaa ja voimia ei tahdo riittää. Siispä olen päättänyt, että parhaat juhlat on aina ne juhlat jotka oikeasti pidetään, olipa suuret tai pienet. En halua nostaa rimaa itselleni liian korkeaksi jos se johtaa siihen, että en saakaan mitään aikaiseksi. Sitäpaitsi pienen joukon illanistujaiset ovat todennäköisesti järjestäjälle paljon antoisammat kuin jättipippalot, kun aikaa jää muuhunkin kuin koko homman kasassapitämiseen.

Parasta eilisissä tarjoiluissa oli oman maan antimet: maailman maukkaimmat, itsekasvatetut tomaatit, joita parempia ei vain oikein voi löytää mistään, mehevät luumut ja omista omenoista tehty galette, jonka reseptin laitan myös pian jakoon. Villapaita & viini-illan teemana on rennosti ja helposti valmistuvat syötävät, jota varten kenenkään ei tarvitse kykkiä keittiössä tuntikausia, vaan pääpaino on yhdessäolossa ja mukavuudessa. Saavuimme ystävieni kanssa puutarhalla samoihin aikoihin ja herkkutarjotin kasattiin yhteisvoimin kokoon vartissa.

Kun vertaan puutarhaani vuoden takaiseen, on tällä hetkellä piha aika kuivassa ja kuolleessa kunnossa. Ainoat kukkivat ovat yksi mökin takana piileskelevä kärhö, auringonkukat ja muutamat tsinniat, jotka istutin alkukesästä. Tämä kesä on ollut tosi kuiva, ja en ole itse nähnyt mielekkäänä käyttää juomakelpoista vettä litrottain pelkästään perennapenkin kasteluun. Se on johtanut siihen, että kaikki syysleimut, daaliat ja muut tähän aikaan normaalisti kukkivat kasvit ovat jo kuihtuneet pois, ja viime vuoden väriloisto on enää vain kaunis muisto. Toisaalta viime vuoteen verrattuna puutarhan antimia on suorastaan loistokkaasti, ja se tuntuu itselle melkein kukkian tärkeämmältä. Mikään ei ole ikinä maistunut niin ihanalta, kuin itse kasvatetut tomaatit.

En suostu uskomaan, että eilisiltainen olisi tämän vuoden viimeinen puutarhajuhla. Meillä on jo niin monta herkullista juhla-ideaa konseptoituna, että olisi surullista jos ne jäisivät toteuttamatta. Villapaita & viini-ilta saa siis toivottavasti jatkoa jostain näistä:

kalsarit & kaljaa
rintsikat & rommia
siideri & sukkahousut
punssi & pikkarit

jne..

Kiitos ystäville ihanasta ja onnistuneesta illasta!