ruskaretkellä




Se on ihmeellistä, miten mieli kevenee hetkessä, kun pääsee metsään. Ja miten kaakao ja pulla voivatkaan maistua niin hyvälle. Ja miten unohtaa kaiken sen, mikä on edellisellä viikolla ahdistanut tai väsyttänyt. Ja miten mieli täyttyy pelkästään onnellisista ja seesteisistä ajatuksista.

Voi vain miettiä, miksi sitä niin usein jää neljän seinän väliin kykkimään.

8 comments on ruskaretkellä

  1. Toisessa blogissa satoi ensilumi ja täällä ollaan vasta ruskaretkellä. On se Suomi ihmeellinen!

  2. anonyymi, täytyy kyllä myöntää että lähdimme ruskaretkelle ehkä hiukan liian myöhään, vaikka Helsingin keskustassa ruska on tällähetkellä varmaan parhaimmillaan 🙂 Mutta on se Suomi ihmeellinen maa, lapsena se oli aina yhtä ihmeellistä matkustaa keväällä lähes lumisesta Oulusta etelä-suomeen, jossa valkovuokot kukkivat ja joka paikka vihersi 🙂

    sufy, kiitos! 🙂

  3. anonyymi, espoossa Nuuksiossa 🙂 Ihana paikka kaikenkaikkiaan! Tuo oli tuollainen aika siisti piipahdus, ei mikään rymyämisreissu, joten selvittiin niillä vaatteilla joilla lähdettiin 🙂

    Ulrika, tuo on aika tärkeä oivallus 🙂 Mäkin olen tajunnut sen vasta lähivuosina. Kiitos haasteesta!

Comments are closed.