Toistaiseksi vielä tyhjille seinille täyttöä, omaa “taidetta”. Ostin kankaan, punaista ja valkoista maalia ja siveltimen. Maalaaminen on hyvin terapeuttista, siinä missä kaikki muukin käsillä tekeminen. Ja kun lopputulos tulee omaan käyttöön, niin ei tarvitse olla kuin itse tyytyväinen siihen
Kauan on jo ollut ajatuksena, että keräilisin vähitellen noita Artekin klassikkojakkaroita useamman, ovat kauniita ja käytännöllisiä tuoleja. Aloitin vihdoin keräilyn Habitare-messuilta, kun olivat niin reippaassa halvennuksessa. Tuo vaaleanpunainen jalka oli myöskin vain vastustamaton, eikö vain? Sopii hyvin meille, valkoisten tuolien joukkoon.
Kaunis on! Millaisia maaleja käytit ja mistä ostit pohjan? Itsellä ollut ihan sama ajatus mielessä, löysin yhdeltä jätelavalta oikein maalaustelineenkin 😀
Oma taide on parasta! Voi heittää värit ja siveltimenvedot fiiliksellä ja maalata joskus päälle, jos alkaa kyllästystää.
Niin ja mitä ois elämä ilman vaaleanpunaista. Se tekee ihmisistä lempeitä ja iloisia. Vähän niin kuin jäätelö 🙂
Hyvältä näyttää!:) hei muistatko mitä fonttia oot käyttäny tuossa bannerissa?:)
No kyllä on herkullinen tuoli ja tuo taideteos! <3 Itsekin innostuin isolle pohjalle taiteilemaan hiilellä. On sekä terapeuttista, että todella antoisaa nähdä oman käden jälki!
Hilla, käytiin akryylimaaleja ja pohja on ostettu niinkin elegantista paikasta kuin Tigeristä, hinta oli 7 euroa 🙂 Kuulostaa ihanalta tuo maalausteline, ihania maalaushetkiä!
Sara, kyllä! Mä ainakin vapaudun maalatessa kaikesta itsekritiikistä ja annan luovuuden valua kankaalle 🙂
En haluaisi kuvitella elämää ilman vaaleanpunaista, tai jäätelöä – onneksi ei tarvikaan 😉
anonyymi, kiitos! en muista fonttia mutta voin tarkistaa, palaan tähän vielä 🙂
Jenni, kiitos! Olisi ihana tehdä joku hiilityö, kuulostaa ihanalta. Kaikkien ihmisten pitäisi maalata omia tauluja useammin 🙂
Jalka oli valmiina punainen? Suloinen, kerrassaan.
Ansku, kyllä, jalka oli valmiiksi vaaleanpunainen 🙂 Kyseessä on Artekin juhlavuoden jakkara ja suunnittelu on Mika Meirén käsialaa 🙂