Joulukranssini syntyi yksinkertaisesti metallilangasta, sypressinoksista ja punaisista marjoista. Siitä ei tullut kovin muhkea, vaan päinvastoin tuollainen pieni laiheliini – ja jotenkin juuri siksi niin söpö. En tiedä kuinka kauan nuo tuoreet oksat pysyvät kauniina ilman vettä, mutta kymmenessä minuutissa tekee uuden, jos tämä rapistuu rappukäytävään.
4 comments on 3. luukku: joulutervehdys oveen
Comments are closed.
Oi onpas kaunis! 🙂 Tuo yksinkertaisuus ja ohukaisuus nimenomaan kiehtoo.
Päähän myös! 😉
Niin yksinkertaista ja niin kaunista. Jospa saisin itsekin väsättyä samanlaisen!
anni, alkuperäinen idea oli tehdä tuosta vähän paksukaisempi, mutta innostuinkin tuosta vähän reppanan oloisesta laihasta versiosta, siinä on jotain kaunista 🙂 kiitos!
anonyymi, tämä kävisi kyllä lucia-seppeleestäkin 😉
lusikka, varmasti saat tehtyä, tässä ei mennyt todellakaan kauan! Rautalangasta pyöreä kehä ja oksat & marjat metallilangalla kiinni. Mä en löytänyt sellaisia valmiita sypressinoksia, niin ostin pienen kuusen josta käytin tuohon pari oksaa 🙂