Milo kävi eilen koirien kampaajalla. Karvakasan alta paljastui ihan eri koira, pallerosta tuli laiheliini. Sitä aina unohtaa, miten pieni ja hento tuo koira onkaan, kun pitkä turkki hämää kokoa niin paljon. Näin kaljua koiraa meillä ei aiemmin ole ollutkaan, ei sitä meinannut omakseen tunnistaa trimmin jälkeen. Mutta lyhyt turkki on koiralle kivempi ja omistajalle niin paljon helpompi, takkujen selvittely on ollut viime kuukausina arkipäivää. Nopeastihan tuo turkki kasvaa, muutaman kuukauden päästä täytyy taas viedä saksittavaksi.

Ehkä emännänkin olisi nyt aika saada kesätukka?