Vaikka kaamosaika aiheuttaa itselleni lieviä alakulon ja väsymyksen oireita, niin tässä vuodenajassa on silti sitä jotain, tunnelmallisuutta ja kotoisuutta. Hämärissä aamuissa on viehätyksensä ja en haluaisi niistä kokonaan luopua, vaikka auringon lapsi olenkin.

Tällä hetkellä maistuu kaurajugurtti, johon sekoitan yleensä hiukan hunajaa tai toisinaan omenahilloa sekä frangipani bakeryn suklaa-hasselpähkinägranolaa. Meillä ei edelleenkään ole myöskään kahvinkeitintä, eikä varmaan tulekaan – keitän veden kattilassa ja kaadaan filtterin läpi tuohon lasipannuun, siitä on muodostunut  tärkeä aamurutiini. Vihersmoothiet ovat olleet hetken tauolla, vaikka niitä epäilemättä tarvitsisin suklaagranolan ja hillojen sijaan, mutta uskon että kroppa kertoo kun se alkaa kaivata jotain raikkaampaa. En halua elää minkään tietyn ruokaopin mukaan liian orjallisesti, vaan sallia itselle pieniä herkutteluja ja kuunnella kehoa että mikä toimii ja mikä ei.

Iloa ja lämpöä viikonloppuun!