Näin tänään pitkästä aikaa pikkusiskoani. Asumme molemmat Helsingissä ja sisko käy töissä naapurissani, mutta hassusti viime kerrasta kun nähtiin oli vierähtänyt useampi viikko. Tuovi näytti tänään vihreässä pipossaan ja sinisessä takissaan niin söpöltä, että halusin napata hänestä kuvan blogia varten – harmikseni omasta puolestani kuvien otto ei mennyt ihan putkeen, en saanut kameran asetuksia kohdalleen ja kuvista tuli hitusen epätarkkoja. Mutta halusin julkaista nämä siitä huolimatta – vaikka kuvat eivät onnistuneet, niin malli on silti kaunis.
Ihailen pikkusiskoni tyyliä, hän jotenkin näyttää aina suloiselta ja tyylikkäältä pienellä vaivalla. Tällä hetkellä häntä kuulemma inspiroi eniten vaatteissa mukavuus ja pitkät kaapumaiset mekot. Tuovi pyöräilee lähes ympäri vuoden töihin ja muuallekin, joten vaatteissa on tärkeää myös se, että ne sopivat pyöräilyyn.
Ihanat kuvat! Tulipas ikävä teitä molempia. Mietin vain, että ei tuollainen pitkä kapeahko hame/mekko kovin käytännöllinen pyöräilyvaate ole. Mutta kieltämättä kauniimpi kuin pyöräilytrikoot 🙂
Mä en oo ite asiassa koskaan oo ollut niitä tyyppejä, ketkä valikoi vaatteitansa tarkasti pyöräilyn mukaan. Jos pyöräilee aina ja kaikkialle, saisi pukeutua koko ajan pyöräilytrikoisiin tai olla vaihtamassa vaatteita 🙂 Mun mielestä pyöräily ei saa estää korkkareihin eikä mekkoihin pukeutumista. Toki kuitenkin pyöräilymukavuus on yks juttu. Kerran ostin takin, joka kiristi hihoista pyöräillessä. Eipä tullut paljoa pidettyä.
Mutta tuo mekko kyllä sopii pyöräilyyn, kunhan vaan nostaa helmaa vähän ylös. 😀
Mä oon samoilla linjoilla Tuovin kanssa, korkkareilla ja hameilla pitää pystyä pyöräilemään 🙂 Mutta kyllähän se pakostakin vaikuttaa jos pyöräilee kokoajan jossain määrin vaatevalintoihin. Ethän esimerkiksi käytä sitä sun pitkää trenssitakkia koskaan pyöräilyaikana.. Jos haluaisi optimaaliset pyöräilyyn sopivat vaatteet niin ne olisivat tosiaan varmaan trikoot jne 😉