Olin viime viikon Espanjassa. Tiistai-aamuna aikaisin lensin ensin Riikan kautta Barcelonaan, sunnuntai-iltana tulin takaisin. Kaikki ei mennyt ihan täydellisesti: a) hotellimme oli pieni ja nuhjuinen, b) söin koko viikon aika huonosti, lähinnä oliiveja ja vaaleaa leipää, c) en saanut otettua juurikaan kivoja kuvia ja d) kaiken lisäksi lompakkoni ja kännykkäni varastettiin.
Silti reissu oli yksi parhaimmista ikinä. Vaikka arvostankin kovasti tuollaisia elämän pieniä iloja, kuten viihtyisää hotellihuonetta, kulinaarisia nautintoja ja muita mukavuuksia, niin oli ilo huomata että suuria elämyksiä tuottavat ihan toisenlaiset asiat. Mukana oli mahtavaa reissuseuraa: 10-17-vuotiaista laulajista koostuva rakas kuoroni, jonka kanssa osallistuimme kansainväliseen kuorokilpailuun. Vietimme viikon yhdessä laulaen, nauraen ja tanssien – menestyimme hienosti kilpailussakin. Alkuviikko on mennyt kokonaan reissuikävän vallassa, kuvia ja videoita katsellen. Yhden viikon aikana nollasin kaiken stressin ja sain taas älyttömästi inspiraatiota ja iloa työhön.
Lasten ja nuorten kanssa työskentely ei varmastikaan sovi kaikille, mutta minulle se on ollut aina luontevaa. Lapsilla on usein paljon enemmän intoa, heittäytymiskykyä ja taitoa oppia uutta kuin aikuisilla, ja siksi esimerkiksi lapsikuoron kanssa on mahdollisuudet päästä vaikka kuinka pitkälle. Minulle kuorolaiseni eivät ole koskaan olleet vain oppilaita, vaan kanssamuusikoita, joiden kanssa saan jakaa innostukseni ja intohimoni musiikkia kohtaan. Työ ei ole silti kovin helppoa tai kevyttä, päinvastoin: tämänkin reissun järjestäminen vei aikaa ja voimavaroja niin paljon, että mietin jo moneen kertaan ennen matkaa, että en enää ikinä lähde mukaan mihinkään vastaavaan. Nyt taas tuntuu että kaikki vaiva on kannattanut ja kuoron eteen tehty työ on antanut satakertaisesti takaisin.
Ja tietysti seuraava matka on jo suunnitteilla.
Aivan hullun hienoja kuvia! Vau!
On ollut ihana nähdä näitä kuvia ja lukea tarinoita reissustanne, erityisesti koska olin itse samaisissa kilpailuissa vuosi sitten naiskuoromme kanssa! Matkan järjestelyistä vastanneena kuulostaa niin tutulta tuo “ei enää koskaan”, mutta onhan nämä aina niin ikimuistoisia, hienoja juttuja. Ja koukuttavia; seuraava kisamatka on meilläkin suunnitteilla. 🙂 Olen lukenut blogiasi nyt jonkin aikaa, ja sinä olet kyllä niin inspiroiva tyyppi monin tavoin. Mahtavaa, että johdat vielä lasten ja nuorten kuoroakin – se antaa (oman piiiiitkän kokemuksen perusteella, heh) harrastuksena niin paljon.
Hurjasti onnea vielä kisamenestyksestä! xx
Kiitos Katri!
Hei Piritta, tosi hauska kuulla! Oli kyllä hyvin järjestetty ja hieno festari, me oltiin ainakin ihan haltioissamme kaikesta. Tosin yhden kisapaikan akustiikka oli jotain aika järkyttävää 😉 Johdan itseasiassa myös naiskuoroa, mutta tämä lapsi-ja nuorisokuoro on tavoitteellisempi, naiskuoro enemmän harrastelijapohjalla. Ihanaa että blogin lukijoissa on kuorotyyppejä myös! Ja kiitos <3
Teet todella tärkeää työtä! Ja onnittelut menestyksestänne! Kuorolaisesi varmasti jatkavat laulamista läpi elämänsä ja miten hienot muistot heille kuoro-ajastanne jää. Mä olen ollut musiikinopettajana koulussa 19v ( nykyisessäni 17 v) ja kyllä ne ovat ne oppilaat, jotka tekevät työstä mielekästä.
Kiitos Marjukka! Ja niin se on, oppilaat eli mun tapauksessa kuorolaiset on parasta työssä, ja myös se, että kokee työn oikeasti merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Tietenkin on tosi mahtavaa sekin, että pääsee toteuttamaan niin hyvin itseään musiikillisesti myös, kun laulajat ovat niin lahjakkaita että niiden kanssa pystyy tekemään vaikka mitä hienoa 🙂
Onpa kuvissasi upeat kontrastit. Olette kauniita! Olisipa hienoa voida kuulla kuoroanne kilpailussa, mutta voiko/onko blogissa lupaa jakaa sellaista videota? Joka tapauksessa kaikkea hyvää työhösi kuorojesi parissa t. Iiris
Hei, täältä löytyy ainakin yksi video kisastamme: https://www.youtube.com/watch?v=sz6sqSNzu4s
Kiitos! 🙂