Huomaan muuttuvani vuosi vuodelta mukavuudenhaluisemmaksi pukeutumisen suhteen. Kun juttelin vastikään yhden ystäväni kanssa korkokengistä, tajusin että siinä missä ennen käytin korkkareita lähes päivittäin, käytän niitä nykyään ehkä kerran kuukaudessa. Aikoinaan kun Milo tuli meille, perustelin lenkkari-ja tennarivalintojani koiranulkoilutussyistä, mutta nykyään olen lähes aina liikenteessä tasapohjaisissa. Rakastan edelleen korkeita kenkiä ja sitä, miltä ne saavat sääreni näyttämään, mutta jalkani tuntuvat rakastavan mukavuutta enemmän – sitä se ikä teettää. COSin söpöt vaaleanpunaiset avokkaat ovat tällaiselle mummolle juuri sopiva valinta, pieni korko tuo naisellisuutta mutta on kuitenkin mukava kävellessä.

Viime aikoina olen elänyt pukeutumisen kannalta lempivuodenaikaani: rakastan syysvärejä ja kerrospukeutumista. Kelit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olleet viimeaikoina juuri niin ihania, kuin syyssäät parhaimmillaan ovat, ja se on mahdollistanut monipuolisen pukeutumisen. Ulkona ei jäädy vielä paljailla nilkoilla, mutta villakangastakki ei silti tunnu liioittelulta. Joinain päivinä olen jopa uskaltautunu ulos hameella paljain säärin, jos kaveriksi on yhdistänyt pitkän takin tai lämpöisen villaneuleen. Inhokkiasusteeni sukkahousut ja sukat ovat vielä saaneet pysyä vielä kaapissa, ja hyvä niin. Niin mummo en vielä ole, että käyttäisin sukkia kesälläkin.

Kuvat Jonnamaista, kuvausassistenttina @milothemaltesedog