Tunti Helsingin keskustasta landelle päin, ja maisema muuttuu täysin. Mökille ajaessa tulee aina sama ihana olo, huolet karisevat samaa tahtia kuin kaupunki jää taakse. Maalla ei ollut hankikinoksia, mutta valkoinen maa, kauniit huurtuneet puut ja jäätynyt järvi. Edellisellä mökkivierailullani puissa oli vielä värikkäät lehdet ja kävin uimassakin, maisema oli nyt täysin erilainen – oli ihana nähdä tuttu mökkipiha täysin uudenlaisessa asussa ensimmäistä kertaa.

Kun kaikki lehdet ovat poissa, näkee asiat uudella tapaa. Löysin ihan mökkimme vierestä rikkinäisen kasvihuoneen, jota en ollut koskaan aiemmin huomannut. Kasvihuone ei valitettavasti ole tontillamme, mutta jäin miettimään mikä sen tarina on, sillä se käytännössä sijaitsi keskellä ei-mitään. Ehkä se on ollut mökkiläisten yhteiskäytössä? Jos se seisoo tuolla tyhjänpanttina, niin voisikohan sitä ehkä käyttää tulevana kesänä..?

Rauhaisaa toisen adventin iltaa kaikille!