Terveiset mökiltä pitkästä aikaa! Kävin puutarhalla tänään ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon. Jotenkin aika on vain vierähtänyt, eikä viime viikkoihin ole mahtunut vapaapäiviä tai edes tarpeeksi vapaatunteja, jolloin olisin ennättänyt puutarhatöihin. Tämän päivän tilannekatsauksen jälkeen olo on vähän epätoivoinen: puuhaa ennen talviteloille siirtymistä on ihan hirveästi! Viime syksynä sain tehtyä kaikki pakolliset työt hyvissä ajoin ennen pakkasten tuloa, nyt ollaan jo vähän myöhässä. Toisaalta on lohdullista, että mökin syystöiden laiminlyönti ei aiheuta mitään peruuttamatonta haittaa: monet syystöistä ehtii tehdä keväälläkin. Olisi kuitenkin kiva saada siistittyä palstaa hiukan ennen lumien tuloa, istuttaa sipulit ja paketoida itse mökki talvikuntoon. Onneksi äiti ja isä ovat luvanneet tulla ensi viikolla talkooavuksi!

Ensimmäinen vuosi siirtolapuutarhurina oli mielestäni varsin satoisa: en ehtinyt itse mitenkään käyttää kaikkia puutarhan antimia hyödyksi. Kesäkurpitsoita tuli valtavasti, samoin omenoita, molempia melkein riesaksi asti. Tomaattisatokin onnistui, sain elokuun ajan nauttia maailman parhaimmista kirsikkatomaateista ikinä. Myös luumuja riitti runsaasti ystävillekin asti! Voin sanoa onnistuneeni myös perunan, punajuuren ja papujen kasvatuksessa, mutta sen sijaan herneet, avomaankurkut ja paprikat tuottivat pettymyksen. Ensi vuotta ajatellen nyt on jo paljon oppeja takataskussa kylvöpuuhiin: tärkeimpänä sääntönä yritän muistaa sen, että yhden ihmisen tarpeisiin riittää varsin pieni määrä kasviksia. Itse en ole selkeästi mikään säilöjätyyppi, joten istutusten määrän voisi melkein puolittaa. Toisaalta tältä vuodelta jäi myös paljon satoa ystäville ja perheelle jaettavaksi, mukavaa sekin.

Tulevien viikkojen aikana laittelen mökkiä ja puutarhaa talviteloille aika haikein, mutta kuitenkin kiitollisin mielin. Kulunut puutarhakausi on ollut aivan ihana! Vaikka olen kokenut monta kertaa syyllisyyttä siitä, etten ole ehtinyt hoitaa puutarhan töitä niin huolellisesti kuin olisi pitänyt, on palsta pysynyt kuitenkin jotenkuten pystyssä. Puutarhurointi on tuonut älyttömästi iloa ja sisältöä arkeeni ja elämääni, ja en voisi olla onnellisempi siitä, että päätin vuosi sitten hankkia tämän pikkuisen palstan. Nyt pitäisi vain malttaa odottaa 6 pitkää kuukautta seuraavaa puutarhakesää..

Millaisista puutarhajutuista te olette pitäneet eniten?