All posts by Viena

Esittelyssä makuuhuone

DSC_8547

Makuuhuone on mielestäni yksi kodin tärkeimmistä huoneista. Haluan sekä nukahtaa että herätä kauniiseen tunnelmaan, ja siksi musta on kiva panostaa juurikin makkarin fiilikseen.  Makuuhuone oli oikeastaan ensimmäinen huone, joka me täällä uudessa kodissa remontoitiin. Remontointi tarkoittaa tässä tapauksessa seinien maalaamista, koska huoneessa oli valmiiksi kaunis ja hyväkuntoinen saarniparketti (samaa on kaikki lattiat tässä talossa) ja ainoastaan seinissä oli fiksaamista. Alunperin päätyseinä oli maalattu laventelinsiniseksi ja muut seinät olivat valkoisia.

DSC_8539makuuhuoneen sävyt

Seiniin halusimme jonkun aika neutraalin, mutta lämpimän ja rauhoittavan sävyn. Mun inspiraatio värimaailman suhteen tänne koko talon yläkertaan on ollut mun lempihotelli, Helsingissä sijaitseva St George hotel. Siellä on murrettuja sävyjä käytetty älyttömän kauniisti ja luotu monipuolisella sävymaailmassa kutsuva ja silmää hivelevä tunnelma. Perusperiaate etenkin täällä yläkerrassa on ollut se, että mitään seiniä ei jätetä valkoiseksi. Kodin lämpöä ja fiilistä tällaiseen “perusgrynderikohteeseen” luodaan nimenomaan väreilllä. Haaveena on myös maalata tai maalauttaa kaikki väliovet jossain vaiheessa, mutta tehdään remonttia pikkuhiljaa, eikä sillä ole kiire.

Makuuhuoneen seinien sävyksi valikoitui Tikkurilan J484 Linna. Vaatehuoneen oven maalasimme myös ja vaihdoimme kahvan messinkiseksi, sävy on K480 Tamariski. Meillä on ollut ajatuksena nikkaroida itse jonkunlainen sängynpääty, joka voisi tulla samalla sävyllä kuin tuo vaatehuoneen ovi.

DSC_8603Esittelyssä makuuhuone

Makuuhuoneen kalustus on syntynyt taas yhdistelemällä vähän vanhaa, käytettyä ja lainattua. Ns. pukeutumistuolina (oikeasti paikkana, johon päiväpeitto ja vaatteet kasataan) toimii siskoltani sijoituksessa oleva vanha puinen pinnasohva. Samansävyinen 50-luvun lipasto on edullinen ostos fb-kirpparilta, jonka bongaamisesta saan kiittää puolisoani. Valaisin on Ay Illuminaten Z4, jonka ostin viisi vuotta sitten punavuorelaisen design-liikkeen varastomyynnistä. Rottinkinen yöpöytä on sen sijaan vanhan mökkini kalustoa. Uudempia juttuja ovat mm. kaaripeili (Rusta) ja matto (Ellos), jotka on hankittu jo ennen tänne muuttoa.

Arvatkaa muuten mikä on tässä makuuhuoneessa erityisen ihanaa? Se on vain pelkästään makuuhuone. Se on omistettu pelkästään rauhoittumiselle, levolle ja kauniille unille.

DIY: TV-taso rottinkiovilla

DIY: TV-taso rottinkiovilla

Meidän yläkerran olohuoneen remontti on edennyt huimaa vauhtia ja sen myötä on tullut ajankohtaiseksi miettiä myös sinne sopivia kalusteita. Ajatuksena on alusta alkaen ollut se, että yläkerran aulaan tulee rennompi “arkiolkkari”, jossa voidaan katsella telkkaria ja löhöillä sohvalla, kun taas alakerrassa on enemmän “edustustilat”. Oikeasti joka huoneessa täällä otetaan rennosti ja löhöillään yhtä lailla, mutta itse olen tyytyväinen kun tv saadaan pois näkyviltä alakerrasta, sillä en ole minkään näkyvillä olevan elektroniikan suuri ystävä. Mieluiten eläisin kodissa, jossa kaikki laitteet olisi mahdollista saada jotenkin piiloon.

Arkiolkkariin on hankittu jo aiemmin tori.fi:stä vuodesohva ja kesällä aloin tosissani metsästämään myös sille telkkarille sopivaa tasoa. Lähtökohtaisesti ajatuksena oli löytää taso käytettynä, ehkä joku vanha hieno senkki tai matala lipasto, mutta jossain vaiheessa innostuinkin ajatuksesta, että toteuttaisimme tason pienenä diy-projektina. Inspiraatio syntyi ensinnäkin rakkaudesta Lundian upeaan rottinkimallistoon ja etenkin Marun jakamasta diy rottinkikaappi -postauksesta, jossa hän maalasi vanhan lundian ja vaihtoi ovilevyt rottinkiin. Jotain tällaista mekin voisimme tehdä itse!

Pitkän metsästyksen jälkeen löytyi tuunausprojektiin sopiva Lundian tv-taso aika tästä läheltä ja tarpeeksi edullisesti. Siispä oli aika alkaa hommiin!

DSC_8259

Tv-taso (tai puolet siitä) näytti ennen tuunausta tältä: mäntypuiset ovet, kuluneet muoviset vetimet ja valkoiset lastulevyt sekä ovissa että taka-ja sivulevyinä. Tavallaan mun mielestä nämä perinteisetkin Lundiat ovat tosi hienoja, mutta meille hain vähän erilaista ilmettä. Tilasin Muovikumilta rottinkia ovia varten, ja löysimme rautakaupasta söpöt messinkiset nuppivetimet. Lisäksi valkoisten sivu-ja takalevyjen tilalle hankimme samankokoiset hyvin ohuet vaneripalat. Maalin suhteen pähkäiltiin pitkään perinteisen peittävän maalin ja puuvahan välillä, ja päädyttiin lopulta Osmocolorin konjakki-sävyiseen puuvahaan, koska se oli rautakaupassa -50% alessa. Ihan ilmainen ei ollut tämä projekti, mutta silti paljon halvempi kuin vastaava uusi.

DIY Tv-tason materiaalikulut:

Lundian tv-taso Torista 80e
Rottinki 60e (rottinkia jäi vielä jonkin verran yli tästä projektista)
Messinkiset nuppivetimet 20e
Vanerilevyt n. 20e
Puuvaha (alessa) 20e

yhteensä n. 200e

DSC_8263DSC_8260
Vanha Lundia uuteen uskoon

Ihan ensiksi irrotimme kaikki osat toisistaan: valkoiset lastulevyt ja vetimet päätyivät sorttiin, kaikki muu säilytettiin. Puuosat hiottiin ensiksi huolella, sen jälkeen ne öljyttiin, samoin vaneripalat. Muutama moka tapahtui matkan varrella, sen vuoksi jouduimme öljyämään ja hiomaan ovet kahteen kertaan ja lopputuloksesta tuli vähän kuluneen ja elävän näköinen. Todettiin kuitenkin yhdessä, että pieni rosoisuus teki ovista oikeastaan vain hienommat! Rottinkipalat vaihdettiin vanhojen valkoisten levyjen tilalle, taka-ja sivulevyt korvattiin vanerilla (tämä oli se eniten hermoja raastava osuus), vetimien toinen kolo kitattiin ja tasoitettiin huonekalukitillä ja uusi nuppivedin ruuvattiin tilalle. Lopuksi koko komeus kasattiin vain yhteen ihailtavaksi, ja kylläpä siitä tulikin upea – ihan täydellinen meidän arkiolkkariin!

DIY: TV-taso rottinkiovillaDSC_8591DSC_8579

Näin jälkikäteen työvaiheita läpikäydessä tuntui, että aika pienellä vaivalla sai ison muutoksen, mutta totuuden nimissä projekti ei ollut ihan niin yksinkertainen ja helppo kuin alunperin luulin. Useamman kerran teki mieli heittää kaapit ikkunasta ulos ja roskikseen. Kuitenkin tässä vaiheessa on helppo olla tyytyväinen siihen, että jaksoimme vastoinkäymisistä huolimatta taistella tämän tuunausprojektin loppuun, sillä kauniimpaa tv-tasoa en osaa oikein meille kuvitellakaan! Ja jos joku innostuu tästä tuunailemaan ja haluaa päästä hiukan helpommalla, suosittelen jättämään ne valkoiset sivulevyt paikalleen – ne oli kiinnitetty sellaisilla pienen pienillä nauloilla, joita oli lähes mahdoton saada mitenkään pois. Toinen juttu minkä voisi ehkä vielä muuttaa, on nuo saranat: joku muu väri kuin valkoinen voisi olla huomaamattomampi ja sopia kokonaisuuteen paremmin, mutta nyt toistaiseksi mennään näillä.

Jos itse saisin päättää, niin tätä ei otettaisi käyttöön lainkaan tv-tasona, vaan lipasto voisi olla käytettävissä kaikkia tällaisia kauniita asetelmia, lehtipinoja ja kynttilöitä varten ja telkkaria voisi säilyttää vaikka vaatehuoneessa. Mutta niin kauan kun jaan kotini tuon rakastamani sellisti-sohvaperunan kanssa, on tehtävä kompromisseja ja siksi telkkarikin pääsee pian tähän oikealla paikalleen. Sitä ennen ehdin onneksi ottaa kuitenkin nämä kuvat, niin omaksi kuin teidänkin iloksenne.

DIY: TV-taso rottinkiovilla

Mitä mieltä te olette lopputuloksesta?

Helppo teko ympäristön puolesta: kierrätä vanha puhelimesi!

Kaupallinen yhteistyö: Telia Recycled

DSC_8314

Elämme älylaitteiden ympäröimänä. Itse tartun puhelimeen yleensä jo varhain aamulla ja vilkuilen sitä vielä ennen nukkumaanmenoa illalla. Tavallisen työpäivän aikana ehdin myös istua tunnin tai useammankin tietokoneeni ääressä ja kuorotreeneissä käytän nuottien lukemiseen iPadia. Vaikka usein romanttisissa kuvitelmissani ihannoin laitteetonta elämäntapaa, niin fakta on se, että ilmankaan en pärjäisi. Etenkin puhelimeni on minulle ennenkaikkea tärkeä työkalu: haluan että se toimii kuten pitääkin ja että sen ominaisuudet vastaavat käyttötarpeitani. Siksi ehkä olen keskivertoa ahkerampi kännykän vaihtaja,  käytössäni on usein jos ei nyt se uusin, niin toiseksi uusin malli.

Ympäristön kannalta olisi kuitenkin paras, jos samaa puhelinta käyttäisi mahdollisimman pitkään ja uuden ostaisi vasta sitten kun on pakko. Kännykkätuotanto aiheuttaa suuren rasituksen ympäristölle ja puhelimien valmistamiseen tarvitaan arvometalleja, metalleja ja mineraaleja, joita louhitaan ympäri maailmaa. Maailmassa ei ole edes olemassa niin paljon kaivoksia, että metalleja saataisiin tarpeeksi täyttämään ihmisten nykyiset puhelintarpeet. Mitä siis tehdään, palataanko takaisin lankapuhelimiin? Onneksi vaihtoehtoja on muitakin.

DSC_8339

Yksi selkeä ratkaisu on älylaitteiden kierrättäminen. Vanhan puhelimen kierrättäminen on itseasiassa yksinkertainen ja aika merkittävä ekoteko, sillä jopa 99% kännykän materiaaleista on kierrätettäviä. Vanhoista laitteista saadaan talteen mm. kuparia, kultaa ja kobolttia, jotka sulatetaan raaka-aineharkoiksi ja otetaan uudelleen käyttöön. Puhelimet, älykellot ja tabletit voi kierrättää helposti viemällä ne esimerkiksi kaikista Telia kaupoista löytyviin Data SER -keräysastiaan.

Jostain syystä moni jättää tämän helpon mahdollisuuden kuitenkin käyttämättä. Tällä hetkellä Suomessa vain kaksi kymmenestä puhelimesta päätyy kierrätykseen, joten 80% kännyköistä jää lojumaan ihmisten koteihin. Se tarkoittaa hurjia määriä arvokkaita materiaaleja pöytälaatikoissa, täysin tyhjänpanttina. Mistä se johtuu?

IMG_2761_NEF

Olen itse ahkera kierrättäjä ja olen ehkä joskus vähän jopa kehuskellutkin sillä, miten tehokkaasti laitan itselleni turhat tavarat kiertoon. Käyttämättömäksi tai liian pieneksi jääneet vaatteet ja astiat lahjoitan yleensä sukulaisille tai myyn eteenpäin kirpparilla. Mutta miten on elektroniikan laita? Muistan kyllä kerran myyneeni vanhan puhelimen pikkusiskolleni, mutta epäilin, että kaapeista saattaisi löytyä silti jokunen vanha älylaite. Pyysin poikaystäväni avuksi ja kaivoimme esiin kaikki vanhat elektroniikkalaitteet, mitä taloudestamme löytyi. Tässä on tulos:

1x kivikautinen tabletti (n. 10 vuotta vanha), joka ei ole toiminut enää pitkään aikaan
2x rikkinäistä vanhaa älypuhelinta
2x kaksi vanhaa jotenkuten toimivaa älypuhelinta, joista molemmista on näyttö rikki

(Lisäksi löytyi teininä hankkimani videokamera, vanhoja kameran akkuja ja löytyipä myös yksi hieno kamera 50-luvulta, poikaystäväni suvun peruja. Sen ajattelimme pitää!)

DSC_8335

Vähän kyllä hävettää. Luulin olevani suhteellisen tiedostava kuluttaja, mutta selkeästi tässä(kin) asiassa on reilusti parannettavaa. Kun pohdin syitä sille, että laitteita on jäänyt kaappeihin näinkin paljon, niin ensimmäisenä tuli mieleen se, että älylaitteisiin on syntynyt yllättävän vahva side. On helpompaa viedä kierrätykseen panttipullo kuin laite, jonka kanssa on ollut läheisissä tekemisissä vuosienkin ajan. Toisaalta puhelimella saattaa olla tallennettuna paljon tärkeitä kuvia ja tietoja, ja tietoturva mietityttää monia – mitä jos puhelimen tiedot joutuvat vääriin käsiin? Ehkä sitä saattaa myös säilöä vanhaa puhelinta ihan vain varmuuden vuoksi, jos sille vaikka tulisi vielä joskus käyttöä. Kierrättämisen esteenä voi olla myös tietämättömyys, sillä harva varmaan tulee ajatelleeksi sitä, miten tärkeää ympäristömme kannalta on palauttaa älylaitteiden arvokkaat materiaalit uudelleen käyttöön.

Telia on tehnyt vanhojen puhelinten kierrättämisestä turvallista, sillä laitteisiin palautetaan tehdasasetukset ja niistä poistetaan kaikki tiedot, ennen kuin ne laitetaan uudelleen myyntiin.. Tarvittaessa apua voi pyytää Telia kaupan asiakaspalvelijalta. Yleensä toimintakuntoisesta (vaikka vähän rikkinäisestäkin!) laitteesta saa myös hyvityksen: Vaihtodiilin kautta voit arvioida, minkälaisen hyvityksen juuri sinun puhelimestasi tai tabletista voi saada. Omalla kohdallani laskeskelin, että palauttamalla nuo pöytälaatikossa pölyttyvät laitteeni saattaisin tienata jopa pari sataa, joten reissu lähimpään Telia kauppaan on tiedossa ja pian! Pienillä teoilla on väliä, kun niitä tehdään monen ihmisen voimin, yhdessä.

DSC_8309

Miten huomioin jatkossa ympäristön myös aktiivisena älylaitteiden käyttäjänä? Tässä neljä vinkkiä:

1. Käytän puhelinta mahdollisimman pitkään. Pidän arvkkaasta laitteestani huolta: suojaan puhelimen panssarilasilla ja suojakuorilla. Option akun käytön fiksulla lataamisella.

2. Korjaan vanhaa uuden ostamisen sijaan. Rikkinäinen näyttö tai muut viat on usein edullisempaa korjata kuin ostaa kokonaan uusi puhelimen.

3. Suosin käytettyä. Kun tarvitsen uuden laitteen, tsekkaan ensiksi Telia Recycled -palvelun käytettyjen puhelinten ja älylaitteiden valikoiman.

4. Kun älylaitteestani aika jättää, otan tärkeät tiedot pilvipalveluun talteen, palautan tehdasasetukset ja vien sen kierrätykseen. En hilloa vanhoja laitteita laatikoissa “kaiken varalta”.