category: inspiration

Kesän paras viikonloppu

Hyvinvointiviikonloppu. Ensimmäinen ajatukseni oli, että urheilua, viherpirtelöitä, tervehenkisyyttä ja ennen kaikkea kovaa treeniä aikaisesta aamusta iltaan. Torstaina ennen lähtöä olin vielä katuvaisella tuulella, mihin olen oikein lupautunut, neljäksi päiväksi korpeen urheilemaan, Helsingissäkin olisi kivaa ohjelmaa tiedossa..

Kävikin niin, että viikonlopusta tuli yksi kesän parhaista. En ehtinyt kaivata kotia enkä Helsingin rientoja, kun Vuokatissa juostiin aktiviteeteista toiseen. Odotin rääkkileiriä, mutta sainkin elämysloman: pääsin kokeilemaan ihan hulluja juttuja kuten mäkiautoilua ja wake boardingia, nautin huipputyyppien seurasta ja hemmotteluhoidoista ja riemuitsin hellesäistä ja uimisesta. Nauroin vatsalihakseni kipeiksi, muut lihakset kipeytyivät urheilullisimmissa merkeissä. Joka paikkaan sattuu, mutta olo on onnellinen.

Huomenna lopetan kesälomani virallisesti – kesä jatkuu mutta työt alkavat. Vuokattiviikonloppu sometyyppien kanssa oli loistava startti työviikolle ja koko työsyksylle. Viikko sitten olin vielä älyttömän ahdistunut loman loppumisesta ja kaikesta töihin liittyvästä, mutta nyt pää on täynnä ideoita ja innostusta. Uusien juttujen kokeileminen, hauskanpito ja hienojen ihmisten seura näköjään inspiroivat älyttömästi. Tällaista siis täytyy tehdä useammin, onneksi uusi reissu on käsittääkseni jo suunnitteilla.


Kiitos 

Mustarttu / Hermanni / Annika Ollila / Aamukahvilla / Helsinkirestaurants / Kahvisi / Johanneslaine & Greenstreet

Vähän niin kuin roadtrip

Viime tiistai oli ehkä vuoden lämpimin päivä koko maassa. Olisi ollut ihana viettää päivä vaikka uimarannalla tai piknikillä ystävien seurassa, mutta toisin kävi: päiväni kului varsin rattoisasti autossa matkalla Oulusta Helsinkiin. Olin jo päättänyt mielessäni että autossa istumiset saavat riittää nyt hetkeksi, kun sainkin yllättäen kutsun lähteä Vuokattiin viettämään hyvinvointiviikonloppua – matka taitettaisiin tietenkin autolla. Täällä sitä nyt ollaan, enkä kadu mukaan lähtemistä puuduttavasta kahdeksan tunnin automatkasta huolimatta. Olinkin vähän haaveillut että tänä kesänä olisi kiva toteuttaa sellainen pienimuotoinen Suomi-roadtrip, ehkä tämä nyt jo menee sellaisesta? Helsinki-Oulu-Helsinki-Vuokatti-Helsinki. Ei järkeä, mutta silti paljon autossa istumista, hienoja maisemia ja hauskaa seuraa.


Tästä viikosta tuli vähän vahingossa tällainen nostalgiaviikko – nämä kuvat ovat alkuviikolta Oulusta, Varjakan satamasta, lapsuuteni kesäpaikasta. Vuokattiin liittyy myöskin monia muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta, sillä olen viettänyt täällä vauvasta saakka lähes kaikki hiihtolomat ja syyslomat. Edellisestä kerrasta on kuitenkin vierähtäny jo lähes seitsemän vuotta aikaa, joten ihana olla täällä nyt, tutuissa upeissa maisemissa. Kirjoitan matkasta lisää blogiin myöhemmin, mutta jos haluatte seurata matkaamme nyt, niin snapchatista minut löytää nimimerkillä @vienak – sinne raportoin reissukuulumisia aktiivisemmin.

Yhtä juhlaa

Viikko sitten juhlittiin pikkusiskoa. Kotikaupungissamme ei ole tapana erikseen kutsua ihmisiä juhliin, vaan ihmiset tsekkaavat lehdestä ylioppilaaksi valmistuneet ja kiertelevät sitten tuttujen juhlijoiden luona talosta taloon. On siis hankala tietää etukäteen, ketä juhliin tulee ja ovesta saattaa pöllähtää sisään kuka tahansa – entinen vuokranantaja, köksänopettaja tai naapurin perhe lapsineen. Viime lauantainakin pääsin siis vaihtamaan kuulumiset niin äitini työkavereiden kuin etäiseksi jääneiden sukulaisten kanssa, mutta parasta oli tietenkin nähdä omaa Oulussa asuvaa perhettä, jutella pitkästä aikaa kunnolla siskojen kanssa ja nauttia lapsuudenmaisemien idyllistä.

Teimme juhliin kaikki kakut ja makeat tarjottavat vegaanisina – ja toisin kuin olisi voinut olettaa, palaute  tarjoiluista oli pelkästään positiivista. Vieraat ihmettelivät moneen kertaan, miten niin hyvää on voitu tehdä ilman kananmunia ja maitotuotteita. Erikoista kyllä, sillä oman kokemukseni vegaaniset leipomukset saattavat olla jopa paremman makuisia kuin ne perinteiset. Ei kannata siis pelätä turhaan sitä v:llä alkavaa etuliitettä, vaan kokeilla ihan mielenkiinnostakin erilaisia ratkaisuja leivontaan!

Sitä täydellistä täytekakkua varten keilimme siskoni kanssa montaa erilaista vaihtoehtoa niin kakkupohjille kuin kuorrutteillekin, ja voittoisin kokonaisuus oli tällainen:

  • Aquafaba-kakkupohja, eli perinteinen täytekakkupohja jossa kananmunan tilalta on käytetty kikherneiden lientä ja täytteeksi ohjeen mansikkamousse
  • Kuorrutteeksi Kamomillan konditorian jämäkkä soijavispi
  • vegaaniset macaronit ja marengit näyttävät kauniilta mutta myös maistuvat marjaisan kakun päällä luvattoman hyviltä. Muutamat lapsivieraat taisivatkin suosia pelkästään näitä kakun päällisiä..
  • Jos pihalla kasvaa omenapuita tai syreenejä, niin kaupasta ostettavia syötäviä kukkia ei tarvita. Kakun päälle sopivat myös orvokit ja luonnosta helposti saatavat puna-ja valkoapilat.

Kesällä muuten tuntuu siltä, että elämä on kokoajan yhtä juhlaa – tällä viikolla on tiedossa yhdet kurkkubileet, yksi ihana vegaanipiknik, yhdet kesäjuhlat ja yhdet pre-juhannushipat. Ja aion ottaa ilon kaikista irti!