Kesäkuu, kukkakuu. Koti täynnä kukkia, itse ostettuja, lahjaksi saatuja, jotkut puistosta nyysittyjä. Matkustan huomenna tuon toisen kukkarakastajan, karvapallero-Milon kera pohjoiseen viikoksi ja kukat jäävät tänne. Ikävä tulee, mutta ehkä Oulussa on uudet ihanat kukat ja tuoksut.
Tervetuloa kesäkuu, toivottavasti olet ihana.
Kukkarakastajan tunnustuksia, osa 897: Saan usein kukkakimppuja, joissa on yhdistelty mahdollisimmanb monenvärisiä kukkasia keskenään koristevihreiden kera. Tykkään kuitenkin vähän minimalistisemmista kukka-asetelmista, joten leikin usein floristia sekoittelemalla mieleisiä kukkia keskenään. Tässä kimpussa oli alunperin oranssia, violettia, valkoista ja vihreää – oranssit ja violetit kukat laitoin erikseen omiin pieniin lasipulloihinsa, vihreät ja valkoiset saivat jäädä kannuun ja kaveriksi niille hain lähikaupasta hyasintteja. Hyasintteja voi kyllä ostaa muulloinkin kuin jouluna, eivät leikkokukkana tuoksukaan niin voimakkaasti.
Flunssaisesta olosta huolimatta on ollut oikein ihana viikonloppu, toivotaan samaa ihanuutta tulevalle viikolle näiden kukkakuvien myötä.
Kirsikkapuun kukkiminen on jotenkin ihan epätodellisen ihmeellistä – kukkarakastaja menee ihan sekaisin, kun taivas on täynnä vaaleanpunaista hattaraa. Sen minä sanon, että joskus vielä minulla on oma piha, jossa kasvaa kirsikkapuita, se on varmaa. Tai muutan vaikka kerrostaloon, jonka pihalla on kirsikanpuita.
Helsingissä kirsikankukkien loistetta voi kokea tällä hetkellä ainakin Töölön kisahallin kupeessa, ja viikon tai parin päästä Roihuvuoren kirsikkapuistossa.
