Jo vuoden kestänyt projekti, eikä vieläkään valmis. Iisakinkirkko. Hullu idea alunperinkin, muutamasta erivärisestä huopapallerosta se lähti: “ei näitä tarvisi montakaan lisää, ja näistä sais jo pienen maton, silleen Hay-tyyliin“. Olisihan sen valmiin maton ostaminen ollut aivan liian helppoa.

Mutta oikeasti, huovuttaminen on aika rentouttavaa puuhaa, johon ei tarvita minkäänmoista aivotoimintaa. Olen myös toisinaan antanut neulan ja huopakasan kyläilijöiden käteen, joten kaikki pallot eivät ole itse tekemiäni. Toistaiseksi vasta osa palloista on kiinnitetty toisiinsa, ja voin laajentaa tuota pikkuruista mattoani sitä mukaa, kun huopapalloja syntyy lisää. Ehkä lomien aikana enemmänkin.