category: kukat

Sulo sunnuntai

Tämä sunnuntai on tuntunut erityisen ihanalta. Ehkä suurin syy siihen on se, että pääsin eilen ajoissa nukkumaan ja heräsin aikaisin auringonpaisteeseen. Hyvin nukutun yön jälkeen sitä aina ihmettelee, että miksi ylipäätään koskaan haluaa valvoa myöhään, kun sillä yleensä aina pilaa seuraavaan päivän, tai ainakin aamun. Kun herää varhain aamulla virkeänä, energiaa riittää yleensä koko päiväksi.

Huhtikuu on itselleni usein kevään kiireisin kuukausi, niin tänäkin vuonna. Seuraava kunnollinen vapaapäivä häämöttää vasta ihan kuun lopulla, joten voi olla että edessä on paljon unettomia öitä ja stressinhuuruisia iltoja. Haluaisin pyrkiä siihen, että löytäisin sieltä kiireenkin keskeltä löytää ne rauhalliset ja seesteiset hetket: juoda aamukahvit ilman että hoidan sähköposteja samalla, mennä nukkumaan ilman että räplää puhelinta viimeisenä tekonaan ennen nukahtamista ja lukea kirjaa junassa työpapereiden sijaan.

Viime viikolla ehdin kiireistäkin huolimatta iloita muun muassa seuraavista asioista:

Paljaat nilkat. Sukkia ei välttämättä enää tarvita. Itse suosin vilukissana vielä ohuita sukkahousuja, mutta ihan kohta niitäkään ei enää tarvita.

Kukkavalikoima. Näin ensimmäiset pionit viime viikolla, jo nyt! Kappalehinta oli vielä korkeahko, joten jään vielä odottelemaan hetken niitä vuoden ekoja. Onneksi valikoimaa on tällä hetkellä ihan hurjasti muutenkin, anemonet ja tähdikit ovat myös ihania. Oma suosikkikukkakauppani sijaitsee korkeavuorenkadulla, se on lähellä ja siellä on aina ihana valikoima.

Soijarahka. Kun aloitin vegaanikokeilun, jännitin miten tulen pärjäämään ilman maitotuotteita joita rakasta, kuten kahvimaitoa ja turkkilaista jugurttia. Partaäijää ei ole ollut ikävä, Alpron Go on-soijarahka ajaa täysin saman asian, granolan ja marjojen kanssa ei voi vain mennä pieleen. Oma suosikkini kasvipohjaisista kahvimaidoista on yksinkertaisesti light-soijamaito, joka ei ole ainakaan itselläni juoksettunut kertaakaan.

VALO. Sitä riittää jo lähes iltayhdeksään saakka. Koiranulkoiluttaminen iltaisin ei yleensä ole suosikkipuuhaani, nyt teen mielelläni Milon kanssa pitkiä kävelyretkiä auringonlaskuaikaan rantaan ja puistoihin. Valoisan ajan pidentyminen tuntuu joka kevät yhtä ihanalta.

ps. Muistattehan, että päivittäin juttujani löytyy snapchatista (@vienak) ja lähes joka päivä instagramista (@luukkuja).

Sesongin kauneimmat kukat

Kevättä on tosiaan ilmassa. Tänään rilluttelin ullanlinnan kaduilla kärpäsenä aurinkolasit päässä, hullaannuin kukkakaupassa ja kannoin ison puskan erilaisia kukkia kotiin. Pian on käsillä yksi eniten rakastamistani vuodenajoista, se vuodenaika jolloin aurinko alkaa paistaa, ihmiset kaivautuvat pikkuhiljaa koloistaan ja luonto herää. Tuohon viimeisimpään on tietenkin näillä leveysasteilla vielä kovin pitkä aika, mutta onneksi kukkakaupoista voi tuoda palan sitä heräävää luontoa kotiinsa jo näin helmikuussa. Jos haluat vaihtelua tulppaanikimpulle, niin kokeile jotain näistä:

Jaloleinikit. Nyt on jaloleinikin, eli ranunculuksen paras sesonkiaika. Jaloleinikki muistuttaa vähän pionia, se on vain pienempi ja jotenkin herkempi, ja juuri siksi niin kaunis. Olen erityisen onnellinen noista kahdesta ylläolevan kuvan yksilöstä, ostin ne jo pari viikkoa sitten, kukkivat edelleen.

Magnolia. Veistoksellinen ja viehättävä. Magnoliasta mieleeni tulee monet kevätreissut Keski-Eurooppaan, mangoliaa näkee vähemmän täällä suomessa luonnonvaraisena. Yksittäinen oksa ei maksa paljoa, mutta on näyttävä ilmestys sellaisenaan ja siitä riittää iloa pitkään – oksa on jo kaunis tällaisena, mutta odottakaapa vain, kun kukat puhkeavat.

Kirsikan-ja omenankukat. Nippu kirsikkapuun oksia tuo kevään kotiin ja aiheuttaa matkakuumeen – vielä joskus matkustan japaniin kirsikankukka-aikaan. Oksia ostaessa kannattaa olla tarkkana, olen muutaman kerran ostanut kimpun joista yksikään nuppu ei auennut kukaksi. Jos oksissa on vain vihreät silmut, niin kannattaa varmistaa kukkakauppiaalta, että niihin tulee todella kukat.

Mikä on sinun suosikkikukkasi juuri nyt?

Hyvästi harmaus

En yleensä innostu kamalasti vaaleanpunaisesta ystävänpäiväsälästä, mutta harvinaisen väsyttävän ja rankan, kuusipäiväisen työviikon jälkeen iso kimppu vaaleanpunaisia ruusuja todella ilahdutti. Pieni ripaus pinkkiä keskellä loskaa ja harmautta tuli jotenkin tarpeeseen. Ihmettelen, miksi ostan ruusuja niin harvoin, se on kuitenkin todella kaunis kukka. Ehkä se on jotenkin vähän liiankin uljas ja hieno omaan tyyliini, kun olen enemmän tällainen luonnonlapsi kukkien suhteen.

Kulunut viikko oli tosiaan jotenkin hankala ja tahmea, mutta onneksi se on nyt takanapäin. En tiedä olivatko planeetat väärässä asennossa, vai johtuiko kaikki vaan tuosta kamalasta säästä, mutta jotenkin mikään ei toiminut eikä mikään inspiroinut. Pienet vastoinkäymiset, kuten sateessa kävely kun bussi ei tullut ja rikkinäiset liukuportaat joiden kiipeäminen on älyttömän raskasta, tuntuivat suurilta ja välillä jopa ylitsepääsemättömiltä. Tiedättekö sen tunteen, kun jotenkin kaikki on hirveän hankalaa, mutta et oikein osaa sanoa mikä tökkii tai miksi?

Eilinen auringonpaiste toi kuitenkin ihanasti lohtua harmaaseen viikkoon ja tänään ruusukimpun lisäksi piristivät herkullinen aamiaisbrunssi oman rakkaan kanssa ja ystävien spontaani kyläily. Vaikka loskasäät näyttävät jatkuvan, niin ehkä tämä sisäinen harmaus väistyy ja huomenna alkaa parempi ja valoisampi viikko.

ps. ihanaa ystävänpäivän iltaa!