On jo maaliskuu – ensimmäinen oikea kevätkuukausi. Ihanan lohdullinen ajatus, parin kuukauden päästä ulkonakin jo vihertää. Huomasin tänään jo viikon nupuillaan odottavien kirsikanoksien puhjenneen kukkaan, selkeä kevään merkki. Vähät siitä, että ulkona sataa ja on harmaata, kevät tulee ja kohisten!
Perinteinen juhannustaikahan on se, missä täytyy hypätä seitsemän ojan yli ja kerätä seitsemän kukkaa yöksi tyynyn alle, jotta näkisi tulevan siippansa unessa. Kokeilkoon ken uskaltaa, itsekin aion poimia varmasti kukkia mutta ennemminkin maljakkoon kuin tyynyn alle. Kukat ovat nykyään myös lempikuvauskohteeni: ei ollu vaikeuksia löytää kuva-arkistosta viimeisen parin viikon sisältä tänne seitsemää kukkakuvaa.
