category: lifestyle

Pohjoisen tyttö

Vietimme helmikuun lopulla viikon mökkeillen pohjoisessa. Ajatus perinteisestä hiihtolomaviikosta syntyi joululomalla, kun tajusin miten paljon kaipasinkaan lunta ja perinteistä talvea ulkolajeineen. Olenhan sentään pohjoisen tyttöjä: lapsuudessani kouluun mentiin talvella usein suksilla tai potkukelkalla, ja luistelu, lumileikit ja hiihto olivat arkipäivisiä lajeja talvikuukausina. Olen asunut nyt Helsingissä jo yli 10 vuotta, ja tottunut vähälumisiin talviin, mutta täysin must talvi (jos sitä voi edes talveksi kutstua) sai minut vasta ymmärtämään, että oikeasti pidän lumesta todella paljon. Siispä lunta piti lähteä etsimään suomen eteläisimmältä tunturilta, Iso-Syötteeltä.

Viikon aikana vietimme yhden päivän rinteessä lasketellen ja monta päivää tunturissa hiihdellen. Sain heti ensimmäisenä päivänä äidin lainamonoista rakkulat, mutta hiihdin silti viikon aikana 48km, jääden vain 2km tavoitteestani. Aika hyvin, kun ottaa huomioon että edellisen kerran olen hiihtänyt viittä kilometria pidemmän matkan ylä-asteella. Etukäteen olin fiilistelyt etenkin rinteeseen pääsyä ja lumilautailua, mutta paikan päällä hiihtoladut alkoivatkin houkutella paljon enemmän. Ehkä tämä on uusi merkki varhaismummoutumisesta, kun yleensä rinteessä viihtyy nuoriso ja vanhempi väestö ladulla?



Iso-Syöte oli loistava valinta lomailuun koulujen talvilomaviikolla: ilmeisesti Etelä-Suomen lomalaiset olivat matkanneet hiihtelemään jonnekin muualle, sillä Syötteellä oli ihanan rauhallista. Viikon aikana laduilla tuli vastaan yhteensä ehkä parisenkymmentä ihmistä ja laskettelukeskuksessakin oli sopivan rauhallista. Iso-Syöte on vain kahden tunnin ajomatkan päässä Oulusta, mutta se on maisemiltaan ja tunnelmaltaan yhtä upea kuin monet Lapin kohteet, vaikka onkin Pohjois-Pohjanmaan puolella. Suunnittelimme mökkiporukamme kanssa seuraavaa reissua elokuulle, kuulemma paikka on maagisen kaunis myös kesällä.

Vuokrasimme mökin siskoni perheen kautta, mutta samoja Lohilammen mökkejä pystyy vuokraamaan myös Syötteen keskusvaraamosta. Lohilampi oli loistavalla sijainti hiihtohulluille, ladut lähtivät heti takapihalta ja molemmat laskettelukeskukset, Pikku-Syöte ja Iso-Syöte, olivat ihan lähellä. Ehdimme viikon aikana testata paikallisista kuppiloista ainakin ihanan Pytky Cafen, joka tarjosi paikallisia herkkuja ja keittolounasta nälkäisille hiihtäjille, sekä ravintola Tuban, jonka ideologiaan kuuluu vahvasti hävikin vähennystyö, ekologisuus ja lähiruoka. Muuten lähinnä kokkailimme kotosalla ja se olikin yksi viikon parhaista jutuista: ruuan tekeminen ja nauttiminen yhdessä.


Talvilomaviikko oli ehkä yksi rentouttavimmista lomistani koskaan: heräsimme aamulla aina ilman herätyskelloa ja päivät vietimme aina pääosin ulkona, lukuunottamatta yhtä hyvin myrskyistä päivää. Illalla saunottiin ja istuttiin takkatulen ääressä, joskus katsoimme yhdessä sarjaa läppäriltä. Mietin viikon aikana monta kertaa sitä, että en haluaisi olla mieluummin missään muualla – lumihankien keskeltä löytyi rauha.

Kuvat: minä & Joonas Ojala

Arki balanssissa, aamiainen kunnossa

Kaupallinen yhteistyö: Valio & Asennemedia


 

“Joskus menen aikaisemmin illalla nukkumaan vain sen takia että tulisi nopeammin aamu ja voisi syödä taas aamiaista.”

Siskoni taisi kirjoittaa minulle ylläolevan viestin muutama vuosi sitten, kun juttelimme jostain aamiaisreseptistä. Samaistuin siihen sillloin täysin ja samaistun edelleen, sillä aamupalat ovat minulle se juttu. Tykkään panostaa päivän aloitukseen: hyvä aamiainen antaa hyvän vireen ja herättää aistit lempeällä tavalla uuteen päivään. Ystäväni jo tietävät, että järjestän useammin brunsseja kuin illanistujaisia, enkä koskaan kieltäydy aamiaiskutsusta. Syön toisinaan saman päivän aikana kaksikin aamiaista, ja siksi ylläolevan lainauksen lisäksi toinen lempparini on Lord of the Rings-elokuvista tuttu, “what about second breakfast?”

(ja kyllä, syön myös toisinaan oikeasti aamiaista sängyssä! Se on ihanaa. Täytyy vain varautua siihen, että kahvit voivat kaatua lakanoille, mutta joskus riski kannattaa)


Kun elämässä on tavallista enemmän huolia ja stressiä, aamupalat unohtuivat: viime syksynä aamupalani oli usein alakerran kaupasta haettu take away-kahvi. Joskus söin ehkä banaanin tai kassin pohjalta löytyneen proteiinipatukan. Tänä keväänä työn ja vapaa-ajan balanssi on ollut parempi ja se näkyy selkeästi ainakin yhdessä asiassa: aamiaisissa. Syön joka aamu hyvin ja  huomaan taas viettäväni enemmän aikaa aamiaispöydässä, oli sitten arki tai viikonloppu. Ehkä asiaan vaikuttaa myös pienesti se, että ruokaan on kiva panostaa, kun sitä laittaa jollekulle toisellekin kuin vain itselleen. Yksin syödessäni usein kiirehdin, hyvässä seurassa on helpompi pysähtyä nautiskelemaan. Jos aamupala on päivän tärkein ateria, niin se pitäisi syödä ehdottomasti aina rauhassa: ilman puhelinta tai älylaitteita, omasta tai kanssaruokailijoiden seurasta nauttien. Tasapainoisen elämän merkki minulle on siis hyvä aamiainen.

Kokeilen säännöllisesti uusia aamiaisreseptejä, mutta pääosin katan pöytään aika samoja juttuja: leipää, jugurttia lisukkeiden kanssa ja tietenkin kahvia, paljon kahvia. Herkullinen aamiaispöytä on täynnä värejä ja koostuu mielellään kasvipohjaisista tuotteista. Tälle aamupalalle sain maisteltavaksi Valion Oddlygood-tuotteita, jotka ovatkin itselleni jo entuudestaan tuttuja, sillä ne ovat kuuluneet aamiaishetkiini jo parin vuoden ajan. Alkuvuodesta tuotteet ja pakkaukset uudistuivat entistäkin paremmiksi ja siitä on helppo olla iloinen – mitä houkuttelevampi pakkaus, sitä helpompi tuote on kenen tahansa poimia ostoskoriin.

Oddlygood gurtit ja Barista kaurajuoma ovat täysin vegaanisia, gluteenittomia ja kaikenlisäksi kotimaisia, joten ne sopivat ihan kaikille, ei pelkästään vegaaneille – näihin ihastui jopa vegaanijugurtteja normaalisti vieroksuva seuralaisenikin. Omat suosikkini ovat mansikka & boysenmarja gurtti ja tietenkin tämän hetken paras kaurajuoma mitä kaupoista saa, Oddlygood Barista. Kyseisestä juomasta on tullut lähipiirissäni ja somessakin aikamoinen hitti, eikä ihme: se sopii täydellisesti kahviin ja oikeastaan kaikkeen muuhunkin. Itse juon kahvinikin nykyisin mielummin mustana kuin ilman Barista kaurajuomaa.

Pääsin ilahduttamaan Oddlygood-paketilla myös ystävääni, jolla on viime aikoina ollut vähän liikaa kaikenlaista menneillään, aamiaisten miettimiseen on tuskin ollut hirveästi aikaa. Lisää tästä tänään instagramin puolella!

Joko te olette törmänneet uusiin Oddlygood-tuotteisiin kaupoissa? Millainen on sinun suosikkiaamiaisesi?

Varaslähtö joulukauteen

Kaupallinen yhteistyö: IKEA & Asennemedia

Kaiken marraskuun harmauden, kiireen ja hässäkän keskellä yksi asia lämmittää mieltä: lähestyvä joulu. Kun joulutuotteet saapuvat lokakuussa kauppoihin, yleensä saatan hymähdellä ääneen että “nytkö jo”, mutta tosiassa joku siellä sisällä läikähtää. Joulu saa aikaan lämpimiä tunteita, koska siihen liittyy niin paljon ihania mielikuvia ja asioita. Joulu tarkoittaa itselleni lepohetkeä rankan työsyksyn jälkeen (lue = hermolomaa), yhdessäoloa perheen kanssa ja toivottavasti myös henkeänsalpaavan kauniita hetkiä pohjoisen talvimaisemissa. Joulu on aina ollut itselleni rauhoittumisen ja läsnäolon aikaa, ja niitä jos jotain olen viime aikoina elämääni kaivannut.

Kutsuin viime viikolla Sinin ja Miren luokseni ottamaan pientä varaslähtöä joulukauteen: houkuttelin heidät paikalle riisipuurolla, pipareilla, glögillä ja kranssityöpajalla. Sateinen sunnuntai muuttui nopeasti tunnelmalliseksi jouluhetkeksi, kun glögit ja puurot laitettiin tulille, kynttilät palamaan ja joululaulut soimaan. Piparitalon rakentuessa mielen täytti sellainen tuttu, lämmin tunne: sieltä se loppuvuoden valoisin juhla taas pian tulee. Voin kertoa, että tällä joulutusmetodilla arkihuolet tosiaan hävisivät hetkeksi kokonaan, mihin siis kukaan tarvitsee meditointia, kun murheett unohtuvat joulutunnelmoinnillakin?



Ihanan iltapäivän oheistuotteena syntyi myös kauniita kransseja. Kuvan kranssi on tehty IKEA:n VINTERFEST-kranssikehikosta

Joulu ei kuitenkaan aina kaikille tarkoita pelkästään leppoisaa yhdessäoloa ja huolettomuutta. Paineet tarkasti siivotusta kodista, täydellisesti katetusta joulupöydästä ja kekseliäistä lahjoista tuovat helposti mukanaan pelkkää stressiä ja ahdistusta. Joulun perimmäinen tarkoitus on mielestäni kuitenkin päästää irti täydellisyyden tavoittelusta ja keskittyä enemmän aidosti merkityksellisiin asioihin, kuten läheisten kanssa vietettyyn aikaan. Tunnelmoida voi, vaikkei piparitaikinaa olisikaan tehty itse.

Piparkakuista puheenollen: en syö niitä kovin usein, mutta kun syön, niiden on ehdottomasti oltava sellaisia ohuen ohuita. Sellaisia kuten VINTERSAGA Ginger Thins-piparit ovat: rapeita ja oikeasti ohuita. ja  Piparit syödään tietenkin sinihomejuustotahnan ja hillon kera, joskus myös sellaisenaan. IKEA:n VINTERSAGA-sarjan jouluiset herkut ovat muutenkin ihanan vaivaton ratkaisu kaikille jouluihmisille – valmiit sahramipullat, suklaat ja toffeet tuovat joulun kiireen ja kaaoksenkin keskelle ilman suurempaa stressaamista. On ihanaa, kun piparitalon on joku toinen paistanut puolestasi ja saat itse keskittyä vain kokoamiseen ja koristeluun. Kerrottakoon myös tällaisena julkisena salaisuutena, että IKEA:n glögi on mielestäni parasta glögiä mitä kaupoista saa – olen jo monena vuotena hamstrannut sitä kotiini useita pulloja jo hyvissä ajoin ennen joulua.


Joko sinä olet aloittanut joulutunnelmoinnin?