category: matkat

Matkustamisesta

Tiedättehän ne ihmiset, joilla on aina jotkin lennot varattuna, seuraava matka kiikarissa? Ne, jotka kertovat selviävänsä arjesta vain, kun on jokin reissu tiedossa. Itse en ole koskaan kuulunut heihin. Tykkään matkustella, rakastan nähdä uusia paikkoja ja tutustua eri kulttuureihin, mutta tykkään monesta muustakin asiasta, aika harvoin priorisoin matkustamisen elämässäni ykköseksi. Minulle on ollut aina tärkeämpää se, että elämä on kivaa joka päivä, kuin että tietty ajanjakso kärsittäisiin ja odoteltaisiin vain muutaman viikon tai kuukauden loma-autuuden vuoksi. Olen aina rakastanut niitä elämän pieniä iloja ja halunnut elää arkea joka hetkestä nauttien. Avarakatseinen voi myös olla, vaikkei olisikaan maailmaa nähnyt, yhtä lailla kuin paljon matkusteleva voi nähdä maailman todella mustavalkoisena.

Haaveilen silti erilaisista reissuista aika-ajoin. Kaupunkilomista, rantalomista ja asumisesta vaikka Kööpenhaminassa tai Berliinistä. Itselleni haaveilu on usein melkein itse matkustamista tärkeämpää, matkojen suunnittelu on usein kaikissa reissuissa se paras vaihe. Tällä hetkellä onkin aika monta reissua jota odottaa: viikon päästä on tiedossa someporukalla pitkä viikonloppu Tukholmassa, lokakuussa lähden kuoroni kanssa melkein viikoksi Barcelonaan ja joulukuussa ystävien kanssa kolmeksi viikoksi Balille. Etenkin jälkimmäinen jännittää, sillä en ole koskaan aiemmin a) käynyt koko Aasiassa, b) viettänyt joulua muualla kuin suomessa ja c) tehnyt noin pitkää matkaa ystäväporukan kesken. Samaan aikaan olen kuitenkin älyttömän innoissani, ilman ystävien pientä painostusta en varmaan koskaan olisi tullut varanneeksi lentoja.

Se minkä haluaisin vielä kokea, on matkustaminen yksin. Olen kyllä lentänyt yksin moneenkin kohteeseen, mutta sellainen yksin matkustaminen, että määränpäässä ei ole ketään ystävää tai tuttua, kenen luokse mennä tai viettää aikaa, se on vielä minulla kokonaan uutta. Sitä varten täytyy vielä kerätä vähän rohkeutta.

villamekko Cos / tennarit h&m / laukku Marimekko

Vuokatti – aktiivilomailijan paratiisi kesälläkin

vuokatti aktiiviloma

Vuokatista tulee itselleni ensimmäisenä mieleen talvi ja laskettelu, toiseksi puolukoiden poiminta. Näitä aktiviteettejä olen siellä nimittäin enimmäkseen harrastanut, kun lapsuudessa ja nuoruudessa vietin siellä hiihto-ja syyslomia. En osannut ajatella että siellä voisi olla kesällä kovinkaan paljon mitään vaellusta tai metsissä samoilua kummoisempaa tekemistä. Jouduin kuitenkin nielemään ennakkoluuloni, sillä tekemistä riitti pitkäksi viikonlopuksi enemmän kuin itse osaisin edes parhaalla mielikuvituksellani suunnitella. Pahoittelen jos tämä postaus tuntuu teistä ylihehkutukselta, mutta en tosissani muista milloin viimeksi olen viettänyt samaan aikaan noin väsyttävän ja aktiivisen, mutta niin hauskan ja ikimuistoisen loman kotimaassa.

Tämän postauksen myötä suosittelen teille kaikille lämpimästi: matkustakaa Suomessa! Ja jos eksytte vuokattiin kesäaikaan, niin tässä sitä varten pari kovaa ehdotusta.

aktiiviloma vuokatissaaktiiviloma vuokatissa

Vuokatin länsirinteillä pyörii kesäisin mäkiautoilurata. Itse en ole koskaan kokenut tarvetta päästä kokeilemaan mitään lajeja joihin kuuluu autoilla hurjastelu, joten suhtauduin ennakkoon mäkiautoiluun lähinnä pelokkaasti. Ensimmäisen radan kurvailin alas lähinnä jarrutellen, mutta jo seuraavalla kierroksella uskalsin jo ajella vähän vauhdikkaammin. Neljä kierrosta meni hiukan liian nopeasti, olisin halunnut parantaa aikaani vielä muutaman sekunnin verran..

Vuokatin vesiurheilukeskus oli itselleni ja varmasti kaikille muillekin seurueestamme koko reissun kohokohta – helteinen aamupäivä maailman suurimmalla skeittisaunalautalla oli kuin parituntinen etelänloma. Kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa sekä SUP-lautailua että wakeboardingia, joista etenkin jälkimmäinen sai vanhan snoukkaajan innostumaan. Harmitti, kun kokeilu jäi niin lyhyeksi, tuonne paratiisilautalle olisimme voineet jäädä uimaan, saunomaan ja weikkaamaan vaikka koko päiväksi.

Olemme tässä kesän aikana muutamien kavereiden kanssa puhuneet, että olisi mahtava käydä testaamassa sellainen seikkailupuisto, jossa kiipeillään puissa ja roikutaan korkeella valjaiden varassa. Juuri tuollainen seikkailupuisto on avattu Vuokattiin vasta pari viikkoa sitten, ja pääsimme kokeilemaan sitä uunituoreeltaan. Ratoja oli yhteensä kahdeksan, vaikeustaso nousee ratanumeroiden mukaan ja kuulemani mukaan kutosrata on vaikein seikkailupuistorata mitä suomesta löytyy. Parasta radoissa oli pitkät loppuliu’ut, zip linet. Voisiko tehdä yhden sellaisen radan, missä olisi pelkkiä liukuja toisensa jälkeen?

Näiden lisäksi ehdimme myös paljon muuta – oli vaellus vuokatinvaaralle, hemmotteluhoitoja ja saunomista, raakakakkuworkshop ja iltanuotioita. Olen muuten monta kertaa miettinyt, että miksi niin usein lomalla ei pääse täysin irti arjesta, vaan työt kummittelevat takaraivossa riippumatossakin. Kun ajelimme kotiin Kainuusta, tajusin etten ollut miettinyt työasioita hetkeäkään – se johtui siitä, ettei niiden ajattelulle ollut lainkaan aikaa. Irtiotto arjesta ei siis tapahdu välttämättä pelkästään löhöilemällä, vaan sillä että tekee jotain muuta mielekästä, missä ei yksinkertaisesti ehdi miettiä arjen haasteita ja työjuttuja. Rauhallinen fiilistelijä ja kahvilakiertelijä löysi siis sisältään kunnon aktiivilomailijan, jatkossa suunnitelen aina lomamatkani niin, että niihin sisältyy sen vapaan olemisen lisäksi paljon kaikenlaista tekemistä.


Photos: me / Joel Siren / Arttu Mustonen
Edited by me

Kesän paras viikonloppu

Hyvinvointiviikonloppu. Ensimmäinen ajatukseni oli, että urheilua, viherpirtelöitä, tervehenkisyyttä ja ennen kaikkea kovaa treeniä aikaisesta aamusta iltaan. Torstaina ennen lähtöä olin vielä katuvaisella tuulella, mihin olen oikein lupautunut, neljäksi päiväksi korpeen urheilemaan, Helsingissäkin olisi kivaa ohjelmaa tiedossa..

Kävikin niin, että viikonlopusta tuli yksi kesän parhaista. En ehtinyt kaivata kotia enkä Helsingin rientoja, kun Vuokatissa juostiin aktiviteeteista toiseen. Odotin rääkkileiriä, mutta sainkin elämysloman: pääsin kokeilemaan ihan hulluja juttuja kuten mäkiautoilua ja wake boardingia, nautin huipputyyppien seurasta ja hemmotteluhoidoista ja riemuitsin hellesäistä ja uimisesta. Nauroin vatsalihakseni kipeiksi, muut lihakset kipeytyivät urheilullisimmissa merkeissä. Joka paikkaan sattuu, mutta olo on onnellinen.

Huomenna lopetan kesälomani virallisesti – kesä jatkuu mutta työt alkavat. Vuokattiviikonloppu sometyyppien kanssa oli loistava startti työviikolle ja koko työsyksylle. Viikko sitten olin vielä älyttömän ahdistunut loman loppumisesta ja kaikesta töihin liittyvästä, mutta nyt pää on täynnä ideoita ja innostusta. Uusien juttujen kokeileminen, hauskanpito ja hienojen ihmisten seura näköjään inspiroivat älyttömästi. Tällaista siis täytyy tehdä useammin, onneksi uusi reissu on käsittääkseni jo suunnitteilla.


Kiitos 

Mustarttu / Hermanni / Annika Ollila / Aamukahvilla / Helsinkirestaurants / Kahvisi / Johanneslaine & Greenstreet