Edellisestä Tukholmanmatkasta oli yllättäen kulunut jo kaksi vuotta. Ja taas ihmettelin, että miksi en käy useammin – niin paljon kauniita rakennuksia, ihania kahviloita ja suloisia putiikkeja. Matkaseuralaisellani ja minulla oli onneksi hyvin samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja toiveet reissun suhteen, eikä kumpaakaan haitannut jos toinen halusi jäädä kuvaamaan jotain kadunkulmaa tai kukkakaupan edustaa. Majoitumme Söderissä pienessä kivassa asunnossa ja kiertelimme lähialuetta sieltä käsin pyrkien joka kerta käyttämään eri reittiä. Vähän seikkailuhenkeä nääs. Löytyi suhteellisen tutusta kaupungista monta uutta kulmaa ja kiinnostavaa paikkaa.

Hassua oli se, että eilinen päivä oli Tukholmassa todella leuto, aurinko näyttäytyi aamulla eikä lunta ollut missään. Joistain istutuspenkeistä nousi jo kukkasipuleiden nuppuja esiin, sään puolesta fiilis oli kuin huhtikuussa. Ehdin jo fiilistellä useampaan otteeseen kevätsäätä, mutta yhdessä yössä maisema muuttuikin valkoiseksi, palattiin keväästä talveen.