category: Milo

summer memories




Käsittämättömän lämmin syyskuun alku toi mukanaan fiiliksen, että kesä ei varmaan lopu koskaan. Kunnes se loppui, tämän viikon maanantaina. Kesä 2014, nyt se on mennyt ja seuraava kesä onkin ihan eri kesä. Kesään kuului monet juhlat: häitä, rippijuhlia ja synttäreitä. Piknikkejä ja puistobileitä. Uimista meressä ja järvissä enemmän kuin ikinä aiemmin aikuisiälläni. Kymmeniä reissuja kotimaassa ja yksi ulkomaillekin. Satoja iltakävelyitä koiran kanssa merenrannassa ja lähipuistoissa. Aivan liikaa kutittavia hyttysenpuremia ulkona istuttujen iltojen johdosta.



Odotan tulevaa talvikautta ihan positiivisin fiiliksin, mutta aina pieni haikeus iskee tähän kesän loppumiseen. Että hei vaan kesä, ehkä reilun kuuden kuukauden kuluttua nähdään taas.

puolivuotissankari

Karvapallero on tänään tasan 6kk vanha. Turkkia ei ole vielä leikattu kertaakaan, joten päivittäisiin koirarutiineihin kuuluvat ulkoiluttamisen lisäksi kampaushetki ja partakarvojen sukiminen suoriksi. Kohta on varmaan aiheellista muutta nimi Milosta Sarumaniksi. Jos nämä sadekelit jatkuvat kovin pitkään, niin voi olla niinkin että saksi käy aika piakkoinkin kylässä, nimittäin kurakelit ja pieni valkoinen pitkäkarvainen koira eivät ole mikään unelmayhdistelmä.

Mutta elämä pienen valkoisen palleron kanssa ei muutoin olle hassumpaa. Oikeastaan se on ollut aika ihanaa – mikään ei voita sitä mahtavaa tunnetta kun menee kotiin ja toinen odottaa siellä aina häntä heiluen onnellisena omistajan paluusta.

ps. raportoikaa jos on vielä sivun latausongelmia, nyt ainakin ovat itselläni korjautuneet yhden sivubannerin poiston jälkeen.

kesäkuun ensimmäinen



Kesäkuu, kukkakuu. Koti täynnä kukkia, itse ostettuja, lahjaksi saatuja, jotkut puistosta nyysittyjä. Matkustan huomenna tuon toisen kukkarakastajan, karvapallero-Milon kera pohjoiseen viikoksi ja kukat jäävät tänne. Ikävä tulee, mutta ehkä Oulussa on uudet ihanat kukat ja tuoksut.



Tervetuloa kesäkuu, toivottavasti olet ihana.