category: pohdintaa

Tervetuloa toukokuu

Tiesin etukäteen että huhtikuusta tulee kiireinen, mutta uskoin pärjääväni hyvin – kaikki viime kuun työjutut ja reissut olivat itselleni tosi kiinnostavia ja mieleisiä, eihän työ voi olla rankkaa, jos se on mukavaa? Työhommat klaarasin kyllä hienosti, mutta muita hommia en niinkään. Kun ei ole ollut yhtään kokonaista vapaapäivää pääsiäisen jälkeen, niin se kyllä näkyy: koti on yksi iso kaaos, olo kokoajan väsynyt ja ajatus harhailee. Tein koko kuukauden aikana ruokaa itse ehkä neljä kertaa, muuten ahkerassa käytössä oli noutoruoka – kiitos woltille siitä, että kotiinkuljetuksellakin saa nykyään terveellistä safkaa.

Otin Toukokuun hyvin kiitollisena vastaan, enkä pelkästään siksi että pahimmat työkiireet ovat nyt ohitse, vaan toukokuu on myös yksi suosikkikuukausistani. Pionit, parsakausi, luonnon herääminen ja lämpenevät ilmat – kevät on todella ihmisen parasta aikaa. Kaupunki herää eloon, ihmiset liikkuvat ulkona ja hymyilevät. Kesälomaan on vielä aikaa, mutta lähestyvästä kesästä voi alkaa jo nauttia täysin rinnoin.

Tänään kävelin aamulla aurinkoista Kasarmikatua pitkin ballerinoissa ja en voinut kuin vain hymyillä: tästä tulee hyvä päivä. Päästyäni kotiin hoidin kirjanpitohommia ja laskutusasioita, lähetin monta tärkeää sähköpostia ja sain muutenkin paljon aikaiseksi ilman suurempaa turhautumista tai stressiä. Ehdin juoda kahvit rauhassa ja käydä ostamassa kevään ensimmäiset pionit ennen töihin lähtöä. Palasin kotiin kun oli vielä valoisaa ja pitkästä aikaa olo oli illalla töidenkin jälkeen vielä energinen. Näin sen arjen pitäisi kulkea, hyvällä fiiliksellä aamusta iltaan.

Pahoittelut teille hiljaisuudesta viime kuun aikana – lupaan että kaikki korvataan tässä kuussa! Tervetuloa ihana Toukokuu, tuo mukanasi paljon hyvää.

Vaatevallankumous – who made my clothes?

vaatevallankumous

Tällä viikolla vietetään vaatevallankumousta, kampanjaa vastuullisemman vaateteollisuuden puolesta. Vaatevallankumouksen tarkoitus on laittaa ihmiset miettimään omien vaatteidensa alkuperää ja kulutusvalintojensa eettisyyttä muutenkin. Vaikka eettinen ja vastuullinen muoti on nykyään tosi paljon pinnalla, uskon että suurin osa ihmisistä edelleen ostaa vaatteita huoletta miettimättä niiden alkuperää lainkaan.

Haluan itse tehdä eettisiä kulutusvalintoja ja toivoisin olevani vastuullinen kuluttaja. Silti kaapistani löytyy kuitenkin esim. H&M:n, cosin ja Monkin vaatteita ja asusteita, joiden alkuperästä minulla ei ole mitään tietoa. Oi mutsi mutsi-blogin Elsa nosti mielestäni kirjoituksessaan hyvin esille haasteen mikä liittyy eettisiin vaatteisiin: sellaisia arjen perusvaatteita on vähän huonosti saatavilla, tai jos on, niin niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Mistä löytyyy eettiset sukkahousut tai farkut? En ole aina onnistunut löytämään budjettiini tai makuuni sopivia vaatteita vastuullisten merkkien valikoimista, joskus ei ole edes aikaa etsiä. Onneksi nykyään yhä useammat merkit kiinnittävät huomiota vastuullisuuteen vaatetuotannossa, ja valikoima kasvaa kokoajan. Toisinaan teen myös vaatteita tai asusteita itse, joskus teen huippulöytöjä kirppareilta. Kuluttajanakin voin halutessani kehittyä kokoajan: itsensä tai muiden syyllistäminen ei kuitenkaan auta tässäkään asiassa ketään, mutta tietoisuus auttaa.

vaatevallankumousvaatevallankumousvaatevallankumous

Tällä kertaa en pukenut vaatevallankumousta varten mitään vaatetta väärinpäin, mutta lähdin selvittämään päälläni olevan asun eettisyyttä.

Ostin viime viikolla Arelan ihanat kuvissa näkyvät Shiori-kesähousut. Arela on kolmen naisen perheyritys ja suunnittelu on 100% suomalaista, mutta nämä housut ovat lisäksi suomalaiset myös tuotannoltaan! Shiorit on ommeltu punavuoressa, todellista lähituotantoa siis.

Samujin kauniit mokkanahkanilkkurit on suunnitellut Musla-blogistakin tuttu Kirsikka Simberg ja kengät on valmistettu pienessä tehtaalla Italiassa.

Hapsulaukku oli ennen muutosta nuupahtanut ja likaantunut laukkuyksilö, joten annoin sille uuden elämän tuunaamalla. Vaatteiden ja asusteiden käyttöiän pidentäminen huollolla ja korjauksilla on myös vastuullisuutta kuluttamista.

Neule ja housut Arela / kengät Samuji / laukku DIY

Makuuhuonejuttuja

Vietin viikonlopun Oulussa työreissulla. Viikonloppu oli täynnä ohjelmaa ja menin joka ilta aina superväsyneenä nukkumaan, mutta uni ei vaan tullut. Jostain syystä aina toisinaan vieraassa paikassa nukahtaminen ja nukkuminen on älyttömän hankalaa. Kun uni lopulta tuli, niin se oli katkonaista ja heräsin ihan liian aikaisin, vaikka olisin voinut nukkua pidempään. Omaa petiä tuli todellakin ikävä.

Toisaalta sitä ajattelee, että väliäkös sillä mihin sitä päänsä kallistaa, kyllähän väsyneenä nukkuu missä vain. Mutta oma sänky on kuitenkin aina se tärkein, se tuntuu turvalliselta ja omalta. Omassa pedissä nukkuu aina parhaiten ja näkee hassuimmat unet. Tänä aamuna näin juuri ennen heräämistäni sellaista unta, missä mieheni oli mennyt käyttämään varhain aamulla koiraa ulkona mutta unohtanut avaimen sisään. Hän oli soittanut ovikelloa ja summeria kolmen tunnin ajan ja lähettänyt sata viestiä, mutta itse nukuin tyytyväisenä heräämättä. Unelmani hyvin nukutusta yöstä toteutui siis unessakin..

Makuuhuoneen sisustus tuntuu muuttuvan nykyään usein. Vaihtelen yöpöytää fiiliksen mukaan ja kerään siihen erilaisia tavaroita aina päivästä riippuen. Lakanoissa suosikkini ovat tällä hetkellä Familonilta saadut ruutulakanat – mallistossa on myös ihania yksivärisiä pellavalakanoita, mutta heittäydyin tällä kertaa hurjaksi ja valitsin riehakkaan ruudun. Hyvä niin, sillä pellavalakanoita tästä taloudesta jo löytyykin, ja raikas ruutukuosi tuntuu nyt ihanan keväiseltä vaihtoehdolta.

ps. blogin nimi on muuttumassa – luukkuja jää pian unholaan ja jatkossa kuljen Viena K-nimellä. Muutamaan otteeseen on kyselty, että mistä tuo kirjan K tulee, kun se ei ole sukunimeni ei ala k:lla. Hyviä arvauksiakin on tullut, mutta ei, en ole eronnut eikä toinen nimeni ole Kaarina. K on tyttönimeni ensimmäinen kirjain ja se tuntui sopivan etunimeni kanssa hyvin yhteen: Viena K kuulostaa kivalta ja sopivan iskevältä. Ei sen kummempaa.