On ehkä vähän höpsöä ostaa itselleen espressokuppi, kun ei varsinaisesti omista espressokeitintä. Mutta kun se oli niin pieni ja söpö. Ja mutteri-tai pressopannulla saa kuitenkin aikaiseksi aika hyvää kahvia, jota kelpaa nauttia mustanakin, kunhan valitsee pavut huolella. Olen tainnut ennenkin mainita että Marimekon astiat ovat minulle pieni heikkous, ja se on kyllä totta se. Kuppi lautasineen löytyi ystävyysmyynistä, joista noita siirtolapuutarha-astioita löytää usein kivoilla alennuksilla.

Onnea kaikille isille, jos olisin käymässä vanhempieni luona niin laittaisin varmasti isälleni herkullisen aamiaisen. Mutta kahvin saisi iskä valmistaa itse, sillä siinä en minä ole läheskään niin hyvä.

Eipä oikein mikään voisi piristää paremmin tätä harmaan lokakuun loppua. Sisko kävi Pariisissa, lempikaupungissani, ja toivoin tuliaisiksi Laduréen macaronseja, jotain kaunista luettavaa ja suloista kosmetiikkaa. Aesopin tuotteita saa kyllä lähempääkin, (Helsingissä niitä myy Artek), mutta on kuitenkin aivan eri asia saada ylellinen käsirasva pariisintuliaisena. Frankie on ihana lehti, jota olen päässyt muutaman kerran selailemaan ja nyt sain ensimmäisen oman numeron, vaikkakin pari kuukautta vanhan (ei haittaa).

Aamukahvihetki macaronsien kera toi mieleleeni kesäisen Pariisin ja aamupalat kattojen yllä Bellevillessä. Ehkä pitää alkaa suunnitella seuraavaa pariisinmatkaa…