category: suomalainen design

Suomalainen design on kiinnostanut minua jo lapsesta asti ja seuraan aktiivisesti kotimaisten suunnittelijoiden töitä ja tekemisiä. Silti kotimaisuus ei ole mikään itseisarvo: ei tarkoita, että tuote olisi automaattisesti parempi jos se on suunniteltu tai valmistettu kotimaassa. Suomalaisuus tuotteissa edustaa minulle kuitenkin hyvin usein laadukkuutta, kestävyyttä ja ajattomuutta ja nämä tuntuvat olevan arvoja, joita moni suomalainen brändi vaalii.

Sisustuksen puolella suosikkejani ovat mm. Iittala, Arabia, Balmuir, Familon ja Artek.

Muodin puolella lemppareitani ovat mm. Samuji, Arela, R/H, Marimekko, Terhi Pölkki ja Makia.

hapsutyttö

kuva

Sovitin joku aika sitten vaatelainaamossa hauskaa Pogostick Failuren hapsuista t-paitaa (ylläolevassa kuvassa), joka tuntui juuri sopivalta rentoja ja huolettomia kesäpäiviä varten. Merkki oli minulle ennestään tuntematon: kahden kuopilaistytön perustama streetwear-henkisen vaatemerkin pääperiaatteita ovat suomalaisuus, eettisyys ja ekologisuus. Lähimuotia parhaimmillaan, siis.

No, paita johon ehdin ihastua, lähti kuitenkin toiselle kuitenkin tytölle lainaan, enkä ole harmikseni nähnyt sitä lainaamon valikoimissa sen jälkeen. Hapsuinspiraatioissani ajattelin, että äkkiäkös samantyylisen tekaisee itsekin. Ei siihen kovin kauaa mennyt, kun sopiva collegekangaspala löytyi omasta tuunauslaatikosta, vieläpä lempivärissäni. Pari saumaa ompelin kiinni, vähän leikkelin saksilla hapsuja. Lopputuloksesta tuli juuri sellainen rento kesätoppi, kuin toivoinkin.


hapsutoppi DIY (kiitos inspiraatiosta POGOSTICK failurelle)
sandaalit Vagabond
laukku Marimekko
mintunvihreät shortsit vaatelainaamon valikoimasta

Sinipiika




Samujin Inna-mekko löytyi vaatelainaamosta, ja pelasti juhlien asukriisin. Olen ihastellut mekkoa Fredrikinkatua pitkin kävellessäni Gaudeten ikkunassa, sininen kukkakuosi on kovasti makuuni. Herkkää.

Kun pakkasin tavaroita viimehetkellä ennen koneeseen lähtöä, huomasin juuri niiden kenkien, jotka olin suunnitellut pukevani mekon kanssa, hajonneen. Tuosta vain, lupaa kysymättä, olivat menneet rikki. Skeptisellä asenteella lähdin hädisssäni etsimään Oulusta kenkiä, ja ihmeen kaupalla sopivat kävelivätkin melkein heti vastaan. Pakollinen heräteostos, mutta ihan kelpo sellainen. Sinisiä kenkiä ei kai voi olla liikaa.

Ravintolapäivää



Ravintolapäiviä on vuoden sisään ehtinyt olla jo useampi, mutta minä pääsin osallistumaan eilen siihen ensimmäistä kertaa. Kun oli kaunis ilma ja herkullista ruokaa, murskatappio jääkiekossakaan ei harmittanut niin paljon (en ole jääkiekkofani, mutta suhtaudun häviämiseen harvinaisen tunteellisesti). Parhaana kokemuksena jäi mieleen torikoju, kuuden muotoilijaopiskelijan projekti, moderni versio suomalaisesta torikahvilasta. Kaikki oli tehty itse, astioista ja kahvilakalusteista lähtien. Erityisesti pidin noista keraamisista tuohi/pärekoria muistuttavista kipposista, kauniita! Herukkasima oli myös hyvää ja sijainti Hietsun laiturin päässä mainio.

Iloisia ihmisiä, ruuan tuoksua ja hyvää meininkiä ihastellessa tuli sellainen fiilis, että ensi ravintolapäivään oma putiikki pystyyn. Saas nähdä, miten käy.