category: ystävät & perhe

21: kolme yötä jouluun

Hupsista, pari kalenteriluukkua jäi avaamatta täällä blogin puolella. Eilen ja toissapäivänä en vain yksinkertaisesti ehtinyt blogin tai koneen ääreen. Mutta lapsuudessakaan avaamatta jääneet kalenteriluukut eivät olleet välttämättä huono asia, päinvastoin: sittenhän sai avata monta luukkua yhdellä kertaa. 21. luukusta löytyykin kolme pientä kivaa juttua yhdessä postauksessa:

1. Pidettiin tänään pientä joulubrunssia hyvien ystävien kesken. Pientä, koska en oikein jaksanut panostaa, keitettiin riisipuuroa joka oli ihan sairaan hyvää ja juotiin kahvia ja glögiä. Lisäksi tein torttuja, josta lisää kohdassa kolme. Hetki ennen puuronsyöntiä ulkona alkoi sataa lunta. Tuntui ihan satumaiselta, tässä me nyt syödään riisipuuroa, kuunnellaan joululauluja ja hiljaa leijaa maahan hiutaleet.

2. Me lähdetään huomenna Ouluun jouluksi. Oon saanut aika paljon kukkia tässä joulun alla, joista tuo lilja-eukalyptuskimppu yks suosikki. Annoin kukat ystäville jotka viettää pyhät Helsingissä, muuten olisivat vain kuihtuneet reissun aikana. Nyt koti tuntuu vähän alastomalta, kun ei ole mitään leikkokukkia missään.

3. Törmäsin Musla-blogissa mahtavaan paniikkitorttureseptiin. Olen tehnyt paniikkitorttuja itse jo vuosia niin, että valmiit voitaikinapalat päällystetään maustetulla tuorejuustolla / rahkalla ja päälle laitetaan persikanpala. Hyviä! Mutta nämä olivat vielä parempia ja ihana jouluisiakin. Kaupan voitaikinaa, tuorejuustoa, fariinisokeria, omenalohkoja ja kanelia. Suosittelen – jouluinen maku ja raikkaampi vaihtoehto sille perustortulle (mitkä hyviä myös!).

pikkukyliä ja linnoja



Terveisiä Ranskan maaseudulta, pienten ystävällisten kujien, huikeiden maisemien ja vanhojen linnojen keskeltä. Viikko hujahti hetkessä hienon porukan kanssa mielettömän upeassa miljöössä, pienessä Figeac-nimisessä kylässä. Ranska on kyllä ihan uskomattoman monipuolinen maa, ja taas se näytti aivan uuden puolen itsestään – aiemmin olen ihaillut mm. Pariisia ja länsirannikkoa, nyt näin vilauksen Lounais-Ranskasta ja vähän Nizzastakin.

Hyvän reissun jälkeen kotiinpaluu on aina ihanaa, mutta nyt palaaminen arkeen on tapahtunut aikamoisella rysäyksellä – edessä on iso pino kouluhommia, töitä ja muuta puuhaa. Syksykin tuntuu saapuneen kaupunkiin, joten onneksi ainakaan ei tarvitse tuntea ahdistusta sisällä kökkimisestä.





summer party time


Puistojuhlat, jokakesäinen perinne jo vuodesta 2011 alkaen. Samat viirit ja aurinkokennovalot ovat kulkeneet mukana vuodesta toiseen, tarjoilut ja ympäristö on saattanut vähän vaihdella. Tärkeimmät elementit ovat kuitenkin lämmin kesäilta (ilman hyttysiä) ja parhaat tyypit ympärillä. En tiedä juuri mitään hienompaa, kuin istua ulkona puistossa ystävien seurassa pimeässä ja lämpimässä illassa kynttilöiden ja valojen loisteessa.


Vielä on kesää jäljellä, joten järjestäkää ihmiset kesäjuhlia: yksinkertaisimmillaan pyydätte vain kavereita tulemaan omien ruokien ja juomien kanssa samaan paikkaan samaan aikaan, mutta pieni panostuskin on halutessa sallittua. Kun johonkin juttuun panostaa, niin voi sitten toisen asian suhteen ottaa rennommin: on juhlallisempaa kattaa pöydälle kuin maahan, mutta tuolien roudaaminen käy jo vähän työläämmäksi ja viltillä istuskelukin on oikein mukavaa. Voi leipoa kakun, mutta tarjota myös tacolastuja ja dippiä. Tuoda kynttilöitä ja pöytäliinan, mutta käyttää muuten kertakäyttöastioita. Kukin tietenkin omalla tyylillään, niin että viihtyy ja nauttii!