Pitkästä aikaa asukuvia.
Rakas luottokuvaajani Arttu palasi vihdoin kaukomailta, joten kutsuin hänet kylään, tarjosin herkulliset miilunpolttajan vegepastat (resepti tulossa!) ja houkuttelin asukuvaushommiin. Onni ei ollut oikein myötä: vaelsimme pitkään viimassa etsien sopivaa kuvauspaikkaa, valo kävi vähiin ja sitten kamerasta loppui akku. Seuraavat kuvat siis tiedossa sitten, kun lämpötila on pysyvästi plussan puolella ja kadut kuivina jäästä ja loskasta.
Minulla on konmari-puhdistus menneillään vaatekaapissani – yleensä aina tähän aikaan vuodesta tulee se tarve karsia kaikki ylimääräinen pois vaatekaapista ja täyttää se kaikella uudella ja raikkaalla. Kauppoihin ilmestyneet kevätmallistot houkuttavat, oma garderoobi taas tuntuu vähän tunkkaiselta ja tosi epäajankohtaiselta. Olen tähän saakka onnistunut tässä kevätmuotihuumassa pitää pääni kuitenkin kylmänä, ja yrittää miettiä mahdollisia vaatteista luopumisia ja uusien hankkimisia mahdollisimman järkipohjaisesti. Villakolttujen sijaan innostaa ehkä nyt kepeät silkkimekot, mutta Suomessa ensiksi mainitulle on käyttöä ympäri vuoden, jälkimmäiselle ehkä hyvällä onnella pari kuukautta.
Tänään siis luotin vielä vanhoihin tuttuihin. Arelan pooloneule on ollut tänä talvena paras kaverini – unelmanpehmeä kashmir ei petä koskaan, vaan lämmittää ja ilahduttaa ankeimpanakin päivänä. Metsänvihreä mokkahame ei ole kai näkynyt blogissa, löysin sen kirpputorilta vuosi sitten. Meinasin tehdä siitä laukun, mutta se on oikeastaan aika kiva hameenakin.
photos Mustarttu
edited by me
