dancing in the street

Olen viimeiset viikot käyttänyt pelkästään birkenstock-sandaalejani. Niin mukavat! Pakkasin oulun reissulle mukaan kahdet muutkin kengät, mutta ne jäivät täysin käyttämättä. Illalla jos tulee kylmä, voi sandaaleihin laittaa villasukat. Paljaat jalat on näin kesällä se paras vaihtoehto tietenkin, mutta jos tarvitsee jotain jalkapohjiensa suojaksi, niin nämä terveyssandaalit ovat kyllä parhaat. Sopivat hyvin tanssikengiksikin spontaaneja katukarkelointeja silmälläpitäen.

Samujin vaaleanvihreän pellavatopin hankin keväällä, arvelin sitä kesäsuosikiksi. Sellainen se on ollutkin, olen yhdistellyt toppia hameiden tai farkkujen kanssa säästä riippuen. Pellava rypistyy hirveän helposti, ja koska olen aika laiska silittäjä, ripustan topin usein henkarissa kylpyhuoneeseen, jossa se suoristuu kosteudessa automaattisesti. Kätevää, eikös!

pellavatoppi Samuji / hame Lindex / kengät Birkenstock

Teekutsut puutarhassa

Kesä on kuulemma tänä vuonna jäänyt välistä, ainakin jos lööppejä on uskominen. Säät eivät ehkä ole olleet ne kaikkein parhaat, mutta monta iloista kesäpilkahdusta on nähty tänäkin vuonna – epävakaisesta säästä huolimatta olen ehtinyt tehdä tosi monta kesään liittyvää kivaa juttua. Kuten järjestää puutarhajuhlat, kahdetkin.

Veimme Helsingistä Ouluun mukanamme juuri sopivasti aurinkoa ja lämpöä, saimme viettää teekutsuja ulkona kivassa säässä. Vanhempieni kotona puutarha syyreenipuineen ja ruusupuskineen tarjoaa mitä idyllisimmän ympäristön puutarhajuhlille, vai mitä sanotte?

Pihalta löytyy kyllä isäni tekemät puutarhapöytä ja penkit, mutta halusin sijoittaa teekutsut juuri syreenipensaiden viereen, siksi kyhäsin pöydän varastosta löytyneestä ovesta ja vanhoista pöydänjaloista. Tuolit löytyivät valmiina ja kauniita astioita oli onneksi äidin kaapit täynnä, enää ei tarvittu muuta kuin pientä tarjottavaa ja vieraat pöydän ääreen.

Tällaisia kutsuja voisi tapahtua useamminkin.

kotikonnuilla

Viikko Oulussa, kotikonnuilla. Tänään jo takaisin Helsinkiin, vaikka pidemmäksi aikaakin olisi voinut jäädä. Pääkaupunkiseudulla syreenit ovat jo lakastuneet jonkun aikaa sitten, pohjoisessa ne vielä kukoistivat – ja niin tuntui kukoistavan kaikki muukin äitini puutarhassa, ruusut, akileijat ja särkyneet sydämet.

Parasta kotona käymisessä: ihana puutarha ja luonto, äidin kasvimaa ja herkkuruuat, isän valmistama cappucino, ulkosauna ja valoisat kesäyöt. Pääsee täydelliseen lomaolotilaan.

Pahinta kotona käymisessä: hyttyset. Niitä ei Helsingistä juuri löydä, mutta pohjoisesta senkin edestä. Parisenkymmentä puremaa ja hirvittävä kutina, argh.