Karvapallero on tänään tasan 6kk vanha. Turkkia ei ole vielä leikattu kertaakaan, joten päivittäisiin koirarutiineihin kuuluvat ulkoiluttamisen lisäksi kampaushetki ja partakarvojen sukiminen suoriksi. Kohta on varmaan aiheellista muutta nimi Milosta Sarumaniksi. Jos nämä sadekelit jatkuvat kovin pitkään, niin voi olla niinkin että saksi käy aika piakkoinkin kylässä, nimittäin kurakelit ja pieni valkoinen pitkäkarvainen koira eivät ole mikään unelmayhdistelmä.
Mutta elämä pienen valkoisen palleron kanssa ei muutoin olle hassumpaa. Oikeastaan se on ollut aika ihanaa – mikään ei voita sitä mahtavaa tunnetta kun menee kotiin ja toinen odottaa siellä aina häntä heiluen onnellisena omistajan paluusta.
ps. raportoikaa jos on vielä sivun latausongelmia, nyt ainakin ovat itselläni korjautuneet yhden sivubannerin poiston jälkeen.
