mustaa valkoisella


Viikon tauko blogista ja blogeista. Kädet ovat olleet täynnä töitä (mukavia töitä), mutta aikaa netille ei ole ollut juuri yhtään. Ehdin tulla kuitenkin julkaisemaan yhden asukuvan Italianmatkalta. Mustavalkoinen mekko ja sukkanuttura pelastivat sen illan, kun piti näyttää vähän fiinimmältä. Varvassandaalit eivät haitanneet.


mekko h&m trend, parin vuoden takainen löytö Trend-puolelta
sandaalit vagabond

mopotyttö



Löysin sisäisen, tähän asti hyvin piilossa olleen motoristi-minäni matkalla, kun vuokrasimme ihan vain skootterin. Ajelimme vuorilla ja vierailimme muutamassa pikkukylässä. Kannatan yleensä pyöräilyä, patikointia ja vaikka julkista liikennettä, mutta kyllä tuon supersuloisen pikku mopomme selästä upeat maisemat ja kylät tuntuivat aivan erilaisilta. En ollut ajatuksesta aluksi hirveän innoissani, mutta loppupeleissä fiilistelin mopohuristelua varmaan enemmän kuin ideaa ehdottanut matkaseuralaiseni.

Asiasta asuun, hellepukeutuminen on muuten aika haastavaa. Kuvissa loman suosikkikostyymi yksinkertaisuudesssaan. Läpikuultava neonkeltainen toppi ja farkkushortsit. Alla vain bikinit, voi hypätä vaikka suoraan uimaan mopon selästä.

kokeilu



Asukuva viikon takaa. Siskoni otti kuvan, vaikka olikin sitä mieltä, että housut ovat susirumat eikä niitä pitäisi kuvata yhtään mihinkään. Ehkä ne eivät ole hirveän imartelevat, mutta minusta ne ovat hauskat ja rennot, korkkareilla ja tällä lempikampauksellani saa yöpukumaisiin pöksyihin vähän särmää. Olisin halunnut yhdistää housuihin jotain vaaleansävyistä jatkamaan kauniin sinistä, unenomaista tunnelmaa, mutta vaatekaappi huusi sopivien yläosien suhteen ei-oota. Musta toppi tuntuu toimivan aina, onneksi.

Housut otin mukaan vaatelainaamosta ihan testimielessä, olin halunnut jo pitkään kokeilla joitain lököttäviä printtipöksyjä arkikäytössä. Välillä tulee fiilis, että lainaamoon liittymisen jälkeen shoppailutarpeeni on vähentynyt vähintäänkin viidelläkymmenellä prosentilla. Voin käyttää ja kokeilla upeita luomuksia ja erikoisempia vaatteita ilman, että minun tarvitsee omistaa niitä itse. Asiahan on niin kuin Laura De Lille blogissaan vähän aikaa sitten kirjoitti: “Oikeasti onnellisuus on sitä, vaatekaapin ovi menee kiinni.”