Puutarhajuhlavalmisteluja. Ihanaa, kaunista ja lämmintä juhannusta kaikille!
Parasta kesässä
Läväyttämällä verkkokalvoillenne ylläolevan makkaraperuna-annoksen totean, että uudet perunat sipulivoikastikkeessa ovat yksi parhaimmista asioista tässä maailmassa. Jo pikkutyttönä odotin kuin lahjoja jouluna, että oman maan ensimmäiset potut olisivat valmiita syötäväksi. Ne syötiin suurella nautinnolla ulos katetusta pöydästä, sillin kera. Tämä kuvan annos ei ollut tälle kesälle ihan ensimmäinen, kotimaisia perunoita on ollut kaupoissa jo vähän aikaa. Mutta yhtä hyvälle se maistui kuin aina, ja toi sen kesäfiiliksen, jota ei mistään muusta kesäherkusta saa. Ei edes irtojäätelötötteröstä tai grillatuista vartaista. Vain uusista perunoista. Paatoksellista, mutta pitää ollakin, kun on hyvästä ruuasta kyse!
Ja erityisen hyvältä tämä herkku maistuu hyvässä seurassa pienessä söpössä mummonmökissä, jonka ikkunasta näkyy omenapuita.
hillitysti beige
Sain valmiiksi mekon, jonka tekemisen aloitin vuosi sitten. Marimekon surrur-kirjan minuuttimekko-malli. Alkuperäisestä ohjeesta poiketen en käyttänyt viimeistelyyn kanttinauhaa, ja lisäsin hihat. Siitä tuli ihan nätti. Olen vain itse aika samanvärinen mekon kanssa, kauempaa näytän yhdeltä beigeltä möykyltä. Huomaamaton ja hilitty.
Toin vaatelainaamosta tuon jättimäisen Filippa K:n villaneuleviitan. Se on ollut päälläni melkein joka päivä, ihan täydellinen vaatekappale kylmeneviin kesäiltoihin. Vielä torstaihin asti on aikaa pohtia, olisiko tämä sellainen neule, jota ilman en pärjää tai ainakaan haluaisi pärjätä. Mielipiteitä?