Peplum

Olen todellinen muodin uhri, ennen tätä kevättä en tiennyt haluavani peplum-helmaista yläosaa. Mutta sellainen oli saatava, hinnalla millä hyvänsä. Tai no, ei nyt ihan millä hyvänsä hinnalla, kun en-käytä-rahaa-kertakäyttömuotiin-periaatteeni ei antanut periksi maksaa edes viittätoistaa euroa erään ketjuliikkeen ihan kelpoisesta peplum-puserosta. Etsin pitkään kirpputorilta sopivaa paitaa/toppia, josta olisi tuollaisen röyhelöhelman saanut kätevästi tuunattua, mutta laihojen tulosten vuoksi lopulta päädyin tekemään topin kokonaan itse.

Ja teinkin sitten kunnolla. Kaavoja myöten, ohje löytyi sopivasti Suuri käsityö-lehdestä. Toppi ja helma ovat erillisiä: kun peplum-helmat ovat taas passé, voin käyttää toppia ilman röyhelöä. Kätevää.



Hyvä tuli, käyttäjä on tyytyväinen. Nyt toivotaan, että tämä ompeluinnostus jatkuu, ja saan tehtyä itse loputkin vaatteet listalta kesän 2012 vaatehankinnat.

toppi itse tehty
laukku ja aurinkolasit 2ndhand
kengät Tiger of Sweden
housut niin vanhat, etten muista enää mistä ne ostin

13.5.



Pioneja ja pastellisävyjä kotona. Virkkaajanero (tämän maton tekijä) siskoni teki minulle tuollaisen rahin, tai oikeastaan rahin päällisen. Eikö olekin upea? Tuo rahi on ensimmäinen huonekalu, jonka aikoinaan ostimme siskoni kanssa yhteiseen huoneeseemme itse. Siihen aikaan halusin huoneen, joka näyttäisi Rohkelikon oleskeluhuoneelta. Meillä oli sellainen leijonavaakunakin ovessa.

Nyt on erilaiset sisustushaaveet, haluaisin valkoisen lattian ja sohvaprojektin valmiiksi.  Ja vähän enemmän valoa.



ps. Alepassa Fazerin siniset maksoivat 1e/levy. Pakkohan niitä oli ostaa, vaikka en suklaata juurikaan syö. Mies syö minunkin edestä, joten ostin itselle kirpeitä hedelmäpalluroita ihanasta Uudenmaankadun karkkikaupasta, Sweetheartista. Makiaisia.

julisteet Polka Jam
tyynyt h&m Home, paitsi lintuhäkkityyny itse tehty

Tyttö laiturilla



Tunnelmia eräältä kauniilta kesäpäivältä, jolloin viihdyin rantakaloja katsellen laiturilla tovin jos toisenkin. Tuli otettua myös muutama kuva, joista blogiin päätyi 5 kpl asukuvia. Liikaako? Taitava kuvaaja osaisi varmaan ottaa yhden kuvan, joka kertoisi kaiken olennaisen. Mutta haluaisin kuvillani ehkä tuoda esille muutakin kun vain sen, mitä minulla oli päällä.

Ystäväni kysyi kerran, että miksi niissä blogikuvissa pitää aina poseerata. Ehkä normaalisti oleminen on vain liian vaikeaa? Kuinka moni teistä osaa olla ihan luontevasti kameran edessä?


mekko Samuji
kukkakoru itse tehty, ohje täällä
kengät Vagabond