DIY: TV-taso rottinkiovilla

DIY: TV-taso rottinkiovilla

Meidän yläkerran olohuoneen remontti on edennyt huimaa vauhtia ja sen myötä on tullut ajankohtaiseksi miettiä myös sinne sopivia kalusteita. Ajatuksena on alusta alkaen ollut se, että yläkerran aulaan tulee rennompi “arkiolkkari”, jossa voidaan katsella telkkaria ja löhöillä sohvalla, kun taas alakerrassa on enemmän “edustustilat”. Oikeasti joka huoneessa täällä otetaan rennosti ja löhöillään yhtä lailla, mutta itse olen tyytyväinen kun tv saadaan pois näkyviltä alakerrasta, sillä en ole minkään näkyvillä olevan elektroniikan suuri ystävä. Mieluiten eläisin kodissa, jossa kaikki laitteet olisi mahdollista saada jotenkin piiloon.

Arkiolkkariin on hankittu jo aiemmin tori.fi:stä vuodesohva ja kesällä aloin tosissani metsästämään myös sille telkkarille sopivaa tasoa. Lähtökohtaisesti ajatuksena oli löytää taso käytettynä, ehkä joku vanha hieno senkki tai matala lipasto, mutta jossain vaiheessa innostuinkin ajatuksesta, että toteuttaisimme tason pienenä diy-projektina. Inspiraatio syntyi ensinnäkin rakkaudesta Lundian upeaan rottinkimallistoon ja etenkin Marun jakamasta diy rottinkikaappi -postauksesta, jossa hän maalasi vanhan lundian ja vaihtoi ovilevyt rottinkiin. Jotain tällaista mekin voisimme tehdä itse!

Pitkän metsästyksen jälkeen löytyi tuunausprojektiin sopiva Lundian tv-taso aika tästä läheltä ja tarpeeksi edullisesti. Siispä oli aika alkaa hommiin!

DSC_8259

Tv-taso (tai puolet siitä) näytti ennen tuunausta tältä: mäntypuiset ovet, kuluneet muoviset vetimet ja valkoiset lastulevyt sekä ovissa että taka-ja sivulevyinä. Tavallaan mun mielestä nämä perinteisetkin Lundiat ovat tosi hienoja, mutta meille hain vähän erilaista ilmettä. Tilasin Muovikumilta rottinkia ovia varten, ja löysimme rautakaupasta söpöt messinkiset nuppivetimet. Lisäksi valkoisten sivu-ja takalevyjen tilalle hankimme samankokoiset hyvin ohuet vaneripalat. Maalin suhteen pähkäiltiin pitkään perinteisen peittävän maalin ja puuvahan välillä, ja päädyttiin lopulta Osmocolorin konjakki-sävyiseen puuvahaan, koska se oli rautakaupassa -50% alessa. Ihan ilmainen ei ollut tämä projekti, mutta silti paljon halvempi kuin vastaava uusi.

DIY Tv-tason materiaalikulut:

Lundian tv-taso Torista 80e
Rottinki 60e (rottinkia jäi vielä jonkin verran yli tästä projektista)
Messinkiset nuppivetimet 20e
Vanerilevyt n. 20e
Puuvaha (alessa) 20e

yhteensä n. 200e

DSC_8263DSC_8260
Vanha Lundia uuteen uskoon

Ihan ensiksi irrotimme kaikki osat toisistaan: valkoiset lastulevyt ja vetimet päätyivät sorttiin, kaikki muu säilytettiin. Puuosat hiottiin ensiksi huolella, sen jälkeen ne öljyttiin, samoin vaneripalat. Muutama moka tapahtui matkan varrella, sen vuoksi jouduimme öljyämään ja hiomaan ovet kahteen kertaan ja lopputuloksesta tuli vähän kuluneen ja elävän näköinen. Todettiin kuitenkin yhdessä, että pieni rosoisuus teki ovista oikeastaan vain hienommat! Rottinkipalat vaihdettiin vanhojen valkoisten levyjen tilalle, taka-ja sivulevyt korvattiin vanerilla (tämä oli se eniten hermoja raastava osuus), vetimien toinen kolo kitattiin ja tasoitettiin huonekalukitillä ja uusi nuppivedin ruuvattiin tilalle. Lopuksi koko komeus kasattiin vain yhteen ihailtavaksi, ja kylläpä siitä tulikin upea – ihan täydellinen meidän arkiolkkariin!

DIY: TV-taso rottinkiovillaDSC_8591DSC_8579

Näin jälkikäteen työvaiheita läpikäydessä tuntui, että aika pienellä vaivalla sai ison muutoksen, mutta totuuden nimissä projekti ei ollut ihan niin yksinkertainen ja helppo kuin alunperin luulin. Useamman kerran teki mieli heittää kaapit ikkunasta ulos ja roskikseen. Kuitenkin tässä vaiheessa on helppo olla tyytyväinen siihen, että jaksoimme vastoinkäymisistä huolimatta taistella tämän tuunausprojektin loppuun, sillä kauniimpaa tv-tasoa en osaa oikein meille kuvitellakaan! Ja jos joku innostuu tästä tuunailemaan ja haluaa päästä hiukan helpommalla, suosittelen jättämään ne valkoiset sivulevyt paikalleen – ne oli kiinnitetty sellaisilla pienen pienillä nauloilla, joita oli lähes mahdoton saada mitenkään pois. Toinen juttu minkä voisi ehkä vielä muuttaa, on nuo saranat: joku muu väri kuin valkoinen voisi olla huomaamattomampi ja sopia kokonaisuuteen paremmin, mutta nyt toistaiseksi mennään näillä.

Jos itse saisin päättää, niin tätä ei otettaisi käyttöön lainkaan tv-tasona, vaan lipasto voisi olla käytettävissä kaikkia tällaisia kauniita asetelmia, lehtipinoja ja kynttilöitä varten ja telkkaria voisi säilyttää vaikka vaatehuoneessa. Mutta niin kauan kun jaan kotini tuon rakastamani sellisti-sohvaperunan kanssa, on tehtävä kompromisseja ja siksi telkkarikin pääsee pian tähän oikealla paikalleen. Sitä ennen ehdin onneksi ottaa kuitenkin nämä kuvat, niin omaksi kuin teidänkin iloksenne.

DIY: TV-taso rottinkiovilla

Mitä mieltä te olette lopputuloksesta?

Helppo teko ympäristön puolesta: kierrätä vanha puhelimesi!

Kaupallinen yhteistyö: Telia Recycled

DSC_8314

Elämme älylaitteiden ympäröimänä. Itse tartun puhelimeen yleensä jo varhain aamulla ja vilkuilen sitä vielä ennen nukkumaanmenoa illalla. Tavallisen työpäivän aikana ehdin myös istua tunnin tai useammankin tietokoneeni ääressä ja kuorotreeneissä käytän nuottien lukemiseen iPadia. Vaikka usein romanttisissa kuvitelmissani ihannoin laitteetonta elämäntapaa, niin fakta on se, että ilmankaan en pärjäisi. Etenkin puhelimeni on minulle ennenkaikkea tärkeä työkalu: haluan että se toimii kuten pitääkin ja että sen ominaisuudet vastaavat käyttötarpeitani. Siksi ehkä olen keskivertoa ahkerampi kännykän vaihtaja,  käytössäni on usein jos ei nyt se uusin, niin toiseksi uusin malli.

Ympäristön kannalta olisi kuitenkin paras, jos samaa puhelinta käyttäisi mahdollisimman pitkään ja uuden ostaisi vasta sitten kun on pakko. Kännykkätuotanto aiheuttaa suuren rasituksen ympäristölle ja puhelimien valmistamiseen tarvitaan arvometalleja, metalleja ja mineraaleja, joita louhitaan ympäri maailmaa. Maailmassa ei ole edes olemassa niin paljon kaivoksia, että metalleja saataisiin tarpeeksi täyttämään ihmisten nykyiset puhelintarpeet. Mitä siis tehdään, palataanko takaisin lankapuhelimiin? Onneksi vaihtoehtoja on muitakin.

DSC_8339

Yksi selkeä ratkaisu on älylaitteiden kierrättäminen. Vanhan puhelimen kierrättäminen on itseasiassa yksinkertainen ja aika merkittävä ekoteko, sillä jopa 99% kännykän materiaaleista on kierrätettäviä. Vanhoista laitteista saadaan talteen mm. kuparia, kultaa ja kobolttia, jotka sulatetaan raaka-aineharkoiksi ja otetaan uudelleen käyttöön. Puhelimet, älykellot ja tabletit voi kierrättää helposti viemällä ne esimerkiksi kaikista Telia kaupoista löytyviin Data SER -keräysastiaan.

Jostain syystä moni jättää tämän helpon mahdollisuuden kuitenkin käyttämättä. Tällä hetkellä Suomessa vain kaksi kymmenestä puhelimesta päätyy kierrätykseen, joten 80% kännyköistä jää lojumaan ihmisten koteihin. Se tarkoittaa hurjia määriä arvokkaita materiaaleja pöytälaatikoissa, täysin tyhjänpanttina. Mistä se johtuu?

IMG_2761_NEF

Olen itse ahkera kierrättäjä ja olen ehkä joskus vähän jopa kehuskellutkin sillä, miten tehokkaasti laitan itselleni turhat tavarat kiertoon. Käyttämättömäksi tai liian pieneksi jääneet vaatteet ja astiat lahjoitan yleensä sukulaisille tai myyn eteenpäin kirpparilla. Mutta miten on elektroniikan laita? Muistan kyllä kerran myyneeni vanhan puhelimen pikkusiskolleni, mutta epäilin, että kaapeista saattaisi löytyä silti jokunen vanha älylaite. Pyysin poikaystäväni avuksi ja kaivoimme esiin kaikki vanhat elektroniikkalaitteet, mitä taloudestamme löytyi. Tässä on tulos:

1x kivikautinen tabletti (n. 10 vuotta vanha), joka ei ole toiminut enää pitkään aikaan
2x rikkinäistä vanhaa älypuhelinta
2x kaksi vanhaa jotenkuten toimivaa älypuhelinta, joista molemmista on näyttö rikki

(Lisäksi löytyi teininä hankkimani videokamera, vanhoja kameran akkuja ja löytyipä myös yksi hieno kamera 50-luvulta, poikaystäväni suvun peruja. Sen ajattelimme pitää!)

DSC_8335

Vähän kyllä hävettää. Luulin olevani suhteellisen tiedostava kuluttaja, mutta selkeästi tässä(kin) asiassa on reilusti parannettavaa. Kun pohdin syitä sille, että laitteita on jäänyt kaappeihin näinkin paljon, niin ensimmäisenä tuli mieleen se, että älylaitteisiin on syntynyt yllättävän vahva side. On helpompaa viedä kierrätykseen panttipullo kuin laite, jonka kanssa on ollut läheisissä tekemisissä vuosienkin ajan. Toisaalta puhelimella saattaa olla tallennettuna paljon tärkeitä kuvia ja tietoja, ja tietoturva mietityttää monia – mitä jos puhelimen tiedot joutuvat vääriin käsiin? Ehkä sitä saattaa myös säilöä vanhaa puhelinta ihan vain varmuuden vuoksi, jos sille vaikka tulisi vielä joskus käyttöä. Kierrättämisen esteenä voi olla myös tietämättömyys, sillä harva varmaan tulee ajatelleeksi sitä, miten tärkeää ympäristömme kannalta on palauttaa älylaitteiden arvokkaat materiaalit uudelleen käyttöön.

Telia on tehnyt vanhojen puhelinten kierrättämisestä turvallista, sillä laitteisiin palautetaan tehdasasetukset ja niistä poistetaan kaikki tiedot, ennen kuin ne laitetaan uudelleen myyntiin.. Tarvittaessa apua voi pyytää Telia kaupan asiakaspalvelijalta. Yleensä toimintakuntoisesta (vaikka vähän rikkinäisestäkin!) laitteesta saa myös hyvityksen: Vaihtodiilin kautta voit arvioida, minkälaisen hyvityksen juuri sinun puhelimestasi tai tabletista voi saada. Omalla kohdallani laskeskelin, että palauttamalla nuo pöytälaatikossa pölyttyvät laitteeni saattaisin tienata jopa pari sataa, joten reissu lähimpään Telia kauppaan on tiedossa ja pian! Pienillä teoilla on väliä, kun niitä tehdään monen ihmisen voimin, yhdessä.

DSC_8309

Miten huomioin jatkossa ympäristön myös aktiivisena älylaitteiden käyttäjänä? Tässä neljä vinkkiä:

1. Käytän puhelinta mahdollisimman pitkään. Pidän arvkkaasta laitteestani huolta: suojaan puhelimen panssarilasilla ja suojakuorilla. Option akun käytön fiksulla lataamisella.

2. Korjaan vanhaa uuden ostamisen sijaan. Rikkinäinen näyttö tai muut viat on usein edullisempaa korjata kuin ostaa kokonaan uusi puhelimen.

3. Suosin käytettyä. Kun tarvitsen uuden laitteen, tsekkaan ensiksi Telia Recycled -palvelun käytettyjen puhelinten ja älylaitteiden valikoiman.

4. Kun älylaitteestani aika jättää, otan tärkeät tiedot pilvipalveluun talteen, palautan tehdasasetukset ja vien sen kierrätykseen. En hilloa vanhoja laitteita laatikoissa “kaiken varalta”.

Puutarhaunelmista totta: pihasuunnitelma ja sen toteutus

Kaupallinen yhteistyö Kekkilä & Asennemedia
DSC_6022

Tätä hetkeä olen odottanut pitkään: vihdoin pääsen esittelemään teille meidän pihaa vähän laajemmin!

Lähtötilanne pihallamme oli vähän tylsä: täällä oli ainoastaan valtava terassi ja talon ympärillä pelkkää nurmikkoa – tiesimme jo talon ostovaiheessa, että sisätilojen remontin lisäksi haluamme myös laittaa pihapuolta enemmän meidän näköiseksi. Aloitimme pihan uudistuksen terassin laitolla ja siitä olemme pikkuhiljaa jatkaneet muihin alueisiin. Koska toukokuu on ollut meille todella kiireinen, on pihatöitä on tehty yleensä myöhään ilta-aikaan muiden töiden jälkeen ja puutarhahommat ovat edenneet sen vuoksi vähän verkkaisesti. Toisaalta pääasia, että ovat ylipäätään edenneet – nyt minulla on sentään tässä jotain, mitä esitellä.

Näin lähdettiin siis toteuttamaan operaatio tylsästä peruspihasta ihanaksi pikku puutarhaksi!

pihasuunnitelma ja sen toteutus
DSC_6051
pihasuunnitelma ja sen toteutus

1. Suunnittelu

Kaikki lähtee suunnittelusta. Oli kyseessä sitten pieni parveke tai isompi piha, niin jonkunlainen suunnitelma kannattaa tehdä aina, ennen kuin ryntää puutarhaostoksille. Ammattilaisen apu voi olla myös tarpeen, sillä itse ei välttämättä osaa ottaa huomioon ihan kaikkea, mitä puutarhan ja pihan laitossa olisi hyvä muistaa. Silti tärkeintä on tehdä ylipäätään jonkunnäköinen suunnitelma budjetteineen – puutarhahankinnoissa saattaa helposti lähteä hommat lapasesta, jos ei etukäteen aseta jotain rajoja (been there, done that, kaikki säästöni hupenevat aina kasveihin.)

Me saimme avuksi pihan suunnitteluun Kekkilän puutarha-asiantuntijan Mari Kaartokallion. Alkukeväästä kiersimme Marin kanssa meidän pienen pihan ympäri ja ideoimme mun haaveiden pohjalta yhdessä, mitä kaikkea pihalle voisi toteuttaa. Marin vinkit vahvistivat omia ajatuksiani ja sain myös kullanarvoisia neuvoja sen suhteen, mitä ja miten kannattaisi istuttaa. Marin neuvojen pohjalta tein myös suunnitelmat siitä, missä järjestyksessä lähtisimme toteuttamaan suunnitelmia: kaikkea haaveita emme ehtisi mitenkään realistisesti toteuttaa heti ensimmäisenä kesänä, vaan jotain pitää jättää tulevillekin vuosille. Mielestäni oli ihanaa ja inspiroivaa saada ammattilaiselta ideoita ja saada vahvistusta myös haaveilleni, joista osaa olin ehkä pitänyt vähän utopistisena tai hassuna. Marin tapaamisen jälkeen en enää pitänytkään pihaamme tylsänä, vaan näin sen täynnä mahdollisuuksia!

DJI_0011-2

Näistä suunnitelmista lähdettiin:

1. Talon eteläpäätyyn perustetaan keittiöpuutarha lavakauluksista, aluksi viiden lavan verran, myöhemmin määrää voi lisätä. Talon seinustalle tulisi ns. istutusalue, eli kylvöpöytä, paikka ruukuille ja puutarhatarvikkeille ja myös mahdollisesti monenlaisia ruukkuistutuksia. Eteläkulmaan istutetaan myös omenapuu ja sen alle joskus tulevaisuudessa saadaan ihana kahvittelupaikka.

2. Etupihalle eli talon itäpuolelle istutetaan syreenipensas, raparperia ja marjapensaita. Samalle kaistaleelle tulisi myös kukka-ja perennapenkki. Haaveena on tehdä koko etupihasta yhtä isoa perennapenkkiä, joiden välissä olisi vain pienet kulut huoltoa ja rikkaruohojen kitkemistä varten, mutta näin alkuun lähdimme pienestä kukkapenkistä liikkeelle. Kukkapenkkiin istutettaisiin sekä monivuotisia perennoita (ainakin pioneja, syysleimuja, unikkoja) että yksivuotisia kesäkukkia.

3. Takapihalla terassin vieressä on yksi vähn suurempi nurmialue (näkyy ylhäältä päin otetussa kuvassa oikealla), jossa kasvaa pihlaja ja jota reunustavat timanttituijat. Tänne suunnittelimme Marin kanssa idyllisen “piknik-alueen”: tuijien eteen tehtäisi varjoisassakin viihtyvien perennoiden istutuksia ja keskelle jäisi vähän nurmialuetta. Tänne olen suunnitellut istuttavani mm. alppiruusun ja syyshortensian.

4. Terassille lisätään ruukku-istutuksia ja aita-elementin eteen istutetaan ruukkuun kärhöjä, jotka köynnöstävät aitaa pitkin. Kalliolle istutetaan muutamia kivikkoon sopivia perennoita, kuten sammalleimua, ristikkiä ja kaukasianpitkäpalkoa. Ennestään kalliolla kasvaa jo maksaruohoja ja vuorenkilpeä, jotka ovat kukkineet nyt alkukesän ajan ihanasti.

DSC_6048DSC_6036

2. Pohjatyöt

Ennen kuin lähtee puutarhamyymälään hankkimaan taimia istutettavaksi, täytyy tehdä vähän pohjatöitä. Jos olet perustamassa uutta kasvimaata tai istuttamassa puita ja pensaita, on maa hyvä kalkita ennen istutuksia. Me käytimme peruskalkitsemiseen Kekkilän luomu puutarhakalkkia. Kalkkia tarvitsevat kaikki puutarhan kasvit lukuunottamatta happaman maan kasveja, joita ovat mm. katajat, alppiruusut, hortensiat, pensasmustikat ja magnoliat.

Jos pihasi on yhtä nurmikkoa kuten meillä, niin nurmikko täytyy kuoria pois istutusten alta. Nurmikon kuoriminen on aika raskasta ja mielestäni myös ärsyttävän hidasta puuhaa, joten aikaa voi säästää vaikka kukkapenkin suhteen niin, että nurmituppaat vaan kääntää toisinpäin ja uuden mullan kasaa käännetyn nurmikon päälle. Toisaalta kun nurmikon on kerran kuorinut, ei sitä uudelleen tarvitse enää tehdä – näillä sanoilla puolisoni lohdutti minua silloin, kun meinasin heittää lapion seinään tuohon urakkaan turhautuneena. Poistetun nurmikon voi jättää maatumaan nurmikon päälle uusien tulevien istutusalueiden päälle, se helpottaa niiden perustamista.

Lavatarhan perustaminen nurmikolle:

Valitse lavatarhalle aurinkoinen ja lämmin paikka pihalta. Nurmikko kuoritaan ensin pois alueelta, johon lavatarha on suunniteltu. Nurmikko kannattaa poistaa myös  reilusti lavojen ympäriltä. Rikkakasvien juuret kitketään pois ja maa kalkitaan. Lavakauluksia kannattaa laittaa mieluusti vähintään 2 kerrosta, jotta kasvien juurilla on tarpeeksi tilaa syvyyssuunnassa.

Jos mahdollista, lavojen väleihin kannattaa varata reilusti tilaa, jotta niiden väleistä pääsisi kulkemaan myös kottikärryillä. Meille tämä ei kuitenkaan tilanpuutteen vuoksi ollut mahdollista. Kulkuväylille levitimme runsaasti Kekkilän pähkinänruskeaa koristekatetta - samaa katetta voi käyttää myös pensaiden, puiden ja muiden istutusten juurilla. Koristekate luo puutarhaan kauniin yhtenäisen ilmeen, estää rikkaruohojen kasvamista ja pitää myös kosteutta eli vähentää kastelutarvetta.
DSC_6069DSC_6016DSC_5105

3. Kylvöt ja istutukset

Kun tarvittavat pohjatyöt on tehty, voidaan siirtyä kylvö-ja istutuspuuhiin! Sitä varten tarvitaan reilusti multaa. Jos on perustamassa kokonaan uutta kasvimaata, niin voi olla järkevää tilata multaa suoraan pihalle, ellei halua itse roudata säkkejä kymmenittäin puutarhamyymälästä. Meille tuli Kekkilältä yksi kokonainen lavallinen (70 säkkiä) Kekkilän luomu viherkompostimultaa ja määrä tuntui aluksi järkyttävän suurelta, mutta nyt suurin osa mullasta on jo käytetty, säkkejä on enää alle parikymmentä jäljellä. Viherkompostimulta sopii kaikille puutarhan kasveille, sekä syötäville hyötykasveille että kukille ja puillekin. Yhteen kaksikerroksiseen lavakaulukseen menee jopa kymmenen 40l säkkiä viherkompostimultaa.

Puita ja pensaita istuttaessa maahan kaivetaan reilusti juuripaakkua suurempi kuoppa, ja juuripaakun ympärille tulevaan multaan sekoitetaan sekä uutta multaa että vanhaa maa-ainesta. Ruukkuistutuksissa on tärkeää taas muistaa salaojitus, eli ruukkujen pohjalle laitetaan reilu kerros ruukkusoraa ja vasta sen jälkeen multaa. Ruukkuistutuksissa käytimme Kekkilän luomu ruukkuviljelymultaa.

Taimet ja kylvöt tarvitsevat myös lannoitusta: istutusvaiheessa lannoitteen voi sekoittaa mullan sekaan. Me käytimme lannoitukseen Kekkilän kanankakkaa, joka soveltuu koko puutarhan kesälannoitukseen.

DSC_6035-3DSC_5901
DSC_5981

4. Ylläpito ja hoito

Tämä on lopulta se kaikkein kriittisin vaihe. Yksikään piha ei pysy kauaa kuosissa ilman säännöllistä hoitoa. Tärkeimmät hoitotoimenpiteet ovat rikkaruohojen säännöllinen kitkeminen, kastelu ja lannoittaminen. Etenkin uudet taimet tarvitsevat paljon vettä.

Meille on muodostunut tavaksi jokailtainen pieni puutarhakierros, jossa käymme läpi kaikki istutukset, kastelemme kylvöt ja taimet ja teemme havaintoja muutoksista. Puutarha kannattaa etenkin kuumina kesäpäivinä kastella iltaisin tai varhain aamulla, sillä auringonpaisteessa vesi haihtuu nopeasti. Kastelemisen lisäksi säännöllinen lannoitus läpi kesän on tärkeää, sillä lannoite on kasvien ruokaa: säännöllisellä lannoituksella saat sekä pidempään kukkivat kukat että isomman sadon. Ruukkuistutuksiin ja kasvimaalle käytämme Kekkilän kastelulannoitetta, joka sekoitetaan kasteluveden joukkoon.

DSC_6082
DSC_6090DSC_6020

Instagramin puolella on nähtävissä myös se, miltä piha näytti ennen muutosta. Ja sanottakoon sekin, että pelkässä nurmikossa ei ole mitään vikaa, jos se on se mitä pihalta toivoo, mutta tällaiselle runsauden rakastajalle ja kasvien ja kukkien ystävälle se on ehkä tylsin vaihtoehto mitä pihalla voi olla. Nyt istutusten ja pienten muutosten myötä tämä piha tuntuu jo ihan omalta ja kaiken lisäksi se tuottaa meille toivottavasti kesän lopussa satoa syötävien kasvien muodossa.  

DSC_6015

Kesän mittaan lupaan vielä päivittää kuulumisia puutarhasta ja kertoa, miten hommat ovat täällä lähteneet etenemään: nyt kaikki on juuri istutettu ja kylvetty, ja vasta ajan kanssa nähdään, mikä menestyy ja mikä ei. Ja jos joku asia askaruttaa meidän pihamuutoksen suhteen, niin nyt on hyvä hetki myös kysyä mitä vain puutarhaan ja pihanhoitoon liittyen!