Postikortteja Virosta

Hei pitkästä aikaa ja terveisiä tien päältä! Lähdimme viiden päivän ja viiden yön roadtripille Baltiaan, minä, Arttu, Nio ja ihana Iida. Olen kolmen ensimmäisen päivän aikana nähnyt paljon uusia puolia Virosta ja ihastellut loputtomiin sen kaunista maaseutua. Ajankohdan ja sään puolesta reissumme ajoitus on ollut tähän saakka täydellinen:  aurinko paistaa ja joka puolella kukkii, mutta kaikkialla on silti vielä sopivan hiljaista, sillä sesonki ei ole vielä alkanut. Hassua miten talven aikana sitä on silti taas unohtanut yhden kesän ikävimmistä puolista: HYTTYSET. Niitä on ollut viron maaseudulla ihan liikaa, enemmän kuin lapissa kesällä. Onneksi meitä oli varoitettu, ja osasimme varautua hyttysmyrkyllä – silti kroppa on jo nyt täynnä kutisevia ja punoittavia paukamia.

Olen nyt käynyt elämäni ensimmäistä kertaa Saarenmaalla, nähnyt Viron korkeimman jyrkänteen, silittänyt hevosia ja uinut joka päivä. Olemme automatkoilla laulaneet kaikki spotify-listamme läpi ja yrittäneet lisäillä uusia biisejä roadtrip-listaan, olisiko jotain hyviä vinkkejä?

Seuraava kohteemme on Latvia, vietämme vielä Riikassa kaksi yötä ja tutkimme sieltä käsin tätä minulle vähän tuntemattomampaa maata, vaikka Riikassa olenkin käynyt jopa kaksi kertaa. Säiden perusteella luvassa on ainakin rannalla lekottelua Jurmalassa ja ehkäpä vähän kaupunkielämää kaikkien Viron pikkukylien ja kaupunkien jälkeen. Edellisestä Riika-visiitistäni on 8 vuotta, joten missä täällä kannattaa nykyään käydä syömässä tai drinkeillä? Kaikki vinkit otetaan vastaan.

Kaikki kuvat otettu puhelimella by minä / Nio / Iida. 

Ihmeellinen Islanti – kokemuksia tulen ja jään maasta

islanti kokemuksia
Islanti oli jotain, mitä en ole koskaan aiemmin kokenut. Jo matkalla lentokentältä Reykjavikiin tuntui siltä, kuin olisi saapunut vieraalle planeetalle: kaikkialla oli aavaa, missään ei näy puita, ainoastana vuoria ja kivistä maastoa. Minulle tämä reissu oli työmatka, ja suurimman osan ajastani vietin kuorofestareilla, jonka tiivis ohjelma ei sallinut juurikaan vapaa-aikaa. Ehdin kuitenkin päästä vähän jyvälle tästä mystisestä maasta, sen ihmisistä ja luonnosta – tämä matka oli ikään kuin teaser, jonka jälkeen jäin janoamaan lisää Islantia. Haluan ehdottomasti palata ajan kanssa uudestaan, nähdä enemmän ja kokea enemmän.

Huomioita Islannista ja islantilaisista:

Islantilaiset ihmiset ovat älyttömän mukavia, ystävällisiä ja avuliaita. Mutta samaan aikaan älyttömän huonoja käytännön järjestelyissä! Festarit joilla vierailin, olivat järjestelyjen kannalta aika iso kastastrofi: bussit olivat myöhässä tai eivät tulleet ollenkaan, kukaan ei tiennyt ikinä mistään mitään ja aikataulut muuttuivat lennosta. Onneksi hankalimmistakin tilanteista selvittiin ja uskon että jokainen festarikävijä sai unohtumattoman kokemuksen.

Islanti on ihan sairaan pieni. Siis väkiluvultaan – siellä asuu vain reilu 300 000 ihmistä, vähemmän kuin Helsingissä! Alueella, jossa majailimme, ei näkynyt ulkosalla koskaan yhtään ihmistä, autoja kyllä liikkui jonkin verran. Kävin lauantai-päivänä kaupassa, jossa ei ollut ketään. Kuulemma lauantaisin ollaan mielummin kotona.

Islanti on kallis. Kotimaassanikaan ei ole halpaa, mutta Islannissa kaikki oli oikeasti aika hintavaa. Jouduimme ottamaan taksin yhdessä vaiheessa n. 20km matkalle ja hinta oli tuplat siitä, mitä suomessa vastaava kyyti maksaisi. Ihan peruskahvi kustansi kuppiloissa yleensä vähintään 4 euroa.

Islantilaiset rakastavat kylpemistä. Uima-altaat ja uiminen ovat Islantilaisten sauna. Kouluistakin löytyy ilmeisesti uima-altaat ihan vakiovarusteena? Ehkä siksi kaikkialla oli aina hiljaista, kun islantilaiset olivat kylpemässä?


Kiinnostavia nähtävyyksiä Islannissa

Geysir ja Gullfossin vesiputous. Kävimme kiertämässä festarijengillä kuuluisan Golden Circle-kierroksen, eli Þingvellirin kansallispuiston, Geysirin ja Gullflossin vesiputouksen. Kokemus oli elämys sinänsä, kun n. 500 lasta ja nuorta purkautuu ulos busseista palatakseen takaisin taas puolen tunnin päästä. Eli turistityyliin äkkiä kohteeseen, parit kuvat ja takaisin bussiin – itse tietysti myöhästyin kerran kun unohduin valokuvaamaan, oli kohtuullisen noloa palata takaisin ja kävellä ruotsalaisseurueen vihaisten katseiden ohi bussin perälle istumaan häntä koipien välissä. Olin kuitenkin iloinen että olin mukana, Geysirit ja Gullfossin vesiputous olivat henkeäsalpaavan upeita nähtävyyksiä.

Olen kuullut, että Islanti alkaa siitä mihin Reykjavik loppuu, ja uskon sen olevan totta: bussimatkat kaupungin ulkopuolella menivät hetkessä ulos tuijotellessa. Islannissa kannattaa ehdottomasti vuokrata auto ja varata paljon aikaa kierrellä saarta ja ihastella uskomattoman upeaa, karuudessaan kaunista luontoa.

Blue lagoon. Yksi maailman 25 ihmeestä ja varmaan suosituin nähtävyys Islannissa. Paikka on turistinen ja hirveän kallis, mutta silti todella upea kokemus. Pääsylipun hinnassa voi säästää jos varaa lipun oikeasti hyvissä ajoin, me varasimme päivää ennen ja maksoimme 80e sisäänpääsystä. Hintaan kuitenkin sisältyi pyyhe ja vapaavalintainen juoma, lisäksi pukeutumistilat ja suihkut olivat todella siistit ja hyvin varustellut. Omia hoitoaineita tai kasvonaamioita ei tarvitse varata mukaan, niitä saa ilmaiseksi käyttää paikan päällä niin paljon kuin sielu sietää. Kolmen tunnin kylpemisen jälkeen olo oli taivaallisen rentoutunut!

Reykjavik. Pääkaupunki on niin pieni, että sen ehtii nähdä hyvin päivässä. Parasta Reykjavikissa olivat suloiset pienet talot ruohokattoineen ja puutarhoineen, ihanat designpuodit ja tietysti kivanoloiset kuppilat ja ravintolat, esim. kissakahvila ja vegaaniravintola  Gló. Kaupungin korkein rakennus Hallgrímskirkja on myös vaikuttava näky, kirkontorinasta näkee yli kaupungin kaikkiin suuntiin, ylös hissillä pääsee kahdeksalla eurolla. Harpa Concert House oli upea konserttitalo, jossa suosittelen myös piipahtamaan jos kaunis arkkitehtuuri kiinnostaa.


Millaisia kokemuksia teillä on Islannista?

Kohti valoisampaa keittiötä

Kaupallinen yhteistyö, Desenio

Kaikelle on aikansa. Ihmismieli muuttuu jatkuvasti, ja joku sellainen, mikä on ennen näyttämään kiinnostavalta, uudelta ja ihanalta, alkaakin ajan saatossa tuntumaan tunkkaiselta tai tylsältä. Kun maalasin reilu vuosi sitten keittiön seinän vihreäksi, rakastin tuota seinää. Tavallaan rakastan edelleen, se on todella ihana väri, mutta mieli on alkanut kaipaamaan jotain raikkaampaa. Etenkin tummanruskean, puisen pöydän kanssa kokonaisuus alkoi näyttää mielestäni suorastaan synkältä, ja olen jo parin kuukauden ajan harkinnut seinän maalaamista ja uuden pöydän hankkimista. Vanha lankkupöytä oli ihana, mutta se ei ollut täysin minua, vaan hankittu alunperin väliaikaisratkaisuksi. Kun punavuori kierrättää-ryhmässä tuli vastaan juuri sopivan kokoinen, pyöreä valkoinen pöytä, kävin noutamassa sen ja laitoin vanhan pöydän kiertoon. Nyt ollaan jo askel lähempänä raikkaampaa keittiötä (tai pitäisikö puhua ruokailutilasta? tai ruokasalista? mutta kun käytännössä tämä ruokailunurkkaus on yhtä ja samaa tilaa keittiön kanssa.)


Seuraava askel on maalata seinä, mutta väriä vielä pohdin. Asun vuokralla, joten olen luvannut vuokranantajalle maalata seinän takaisin valkoiseksi, siksi valkoinen olisi kaikessa itsestäänselvyydessään ja yksinkertaisuudessaan varmaan toimivin vaihtoehto. Valkoinen olisi myös ihana pohja tauluseinälle, jollaisesta olen haaveillut jo pitkään – nyt julisteet ja taulut on ripoteltu sinne tänne ympäri kämppää yksittäisinä, olisi ihana koota ne yhteen.

Haluaisin vielä saada pöydän ympärille yhtenäisemmät tuolit, ehkä kaksi tuollaista puunväristä pinnatuolia lisää. Airamin valaisin siirtyy olohuoneen puolelle ja pöydän päälle tulee Gubin valaisin, joka on ollut viimeksi käytössä vanhassa asunnossani. Kävin tänään jo hankkimassa rautakaupasta kattoon koukun lampun kiinnittämistä varten, vielä pitäisi löytää tekijä, joka osaisi propata sen kattoon ja jolla olisi tarpeeksi korkealle yltävät tikkaat. Suunnitelmat kuitenkin etenevät, hitaasti, mutta varmasti.


Keittiön julisteet saatu Deseniolta.

The code “VIENA25” gives 25% off posters between 15th-17th of May, except for handpicked-/collaboration posters and frames.